Perintöveron minimointi 2026

Vuoden 2026 alussa voimaan astuvat muutokset ovat merkittävin päivitys suomalaiseen perintöverotukseen vuosiin. Keskeisin muutos on verovapaan alarajan nostaminen 20 000 eurosta 30 000 euroon. Tämä tarkoittaa, että suuri osa perinnönsaajista vapautuu verovelvollisuudesta kokonaan, sillä Tilastokeskuksen (2024) mukaan noin 60 prosenttia perinnöistä jää alle 20 000 euron. Korotus on vastaus inflaatioon ja kasvaneen hallinnollisen taakan purkamiseen. Yrittäjän näkökulmasta tämä antaa pienen mutta tervetulleen puskurin erityisesti silloin, kun perintö koostuu muusta kuin likvidistä varallisuudesta, kuten yrityksen osakkeista tai kiinteistöistä.

Samalla lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon. Tämä tarkoittaa, että lapselle voi lahjoittaa 7 499 euroa joka kolmas vuosi ilman veroseuraamuksia. Jos prosessin aloittaa ajoissa, varallisuutta voi lahjoittaa perillisille jo elinaikana. Kuolinhetki kuitenkin määrittää sovellettavan lain. Jos perittävä menehtyy vuoden 2025 puolella, sovelletaan vanhaa 20 000 euron rajaa, vaikka perinnönjako tapahtuisi vuonna 2026.

Hallintaoikeuden pidättäminen on yksi tehokkaimmista tavoista pienentää lahja- tai perintöveroa. Kun vanhempi lahjoittaa esimerkiksi kesämökin tai sijoitusasunnon lapselleen mutta pidättää itsellään elinikäisen hallintaoikeuden, omaisuuden verotusarvosta vähennetään hallintaoikeuden pääoma-arvo. Saaja ei voi käyttää omaisuutta täysimääräisesti, joten vero lasketaan alennetusta arvosta.

Hallintaoikeusvähennys lasketaan kaavalla: ikäkerroin × käypä arvo × tuottokerroin. Tuottokerroin on asuinkiinteistöille 5 prosenttia ja vapaa-ajan asunnoille 3 prosenttia. Ikäkerroin pienenee iän myötä: alle 44-vuotiaalla se on 12, 59–63-vuotiaalla 9, 64–68-vuotiaalla 8, 69–72-vuotiaalla 7 ja 73–76-vuotiaalla 6 (Perintö- ja lahjaverolaki 378/1940; Verohallinnon ohje hallintaoikeusvähennys perintöverotuksessa, vero.fi).

Käytännön esimerkki: 65-vuotias vanhempi pidättää elinikäisen hallintaoikeuden 200 000 euron arvoiseen asuntoon ja siirtää omistusoikeuden lapselleen. Vähennys on 8 × 200 000 € × 5 % = 80 000 €. Lapsen verotettavaksi arvoksi jää 120 000 €, ja lahjavero maksetaan tästä summasta, ei asunnon käyvästä arvosta.

PK-yrittäjälle tämä tarjoaa keinon siirtää esimerkiksi yrityksen toimitiloja tai muuta kiinteistöomaisuutta lapsilleen jo ennakkoon. Jos yritys tarvitsee rahoitusta investointeihin, investointirahoitus on helpompi järjestellä, kun omistussuhteet on selkeytetty ajoissa. Hallintaoikeusvähennys on täysin laillinen keino siirtää varallisuutta sukupolvelta toiselle ilman, että perillinen joutuu realisoimaan omaisuutta verojen maksamiseksi.

PK-yrittäjälle suurin verosäästö löytyy sukupolvenvaihdoshuojennuksesta (SPV). Vuonna 2026 voimaan astuneiden muutosten myötä huojennus voidaan myöntää myös alaikäiselle perilliselle tietyin edellytyksin, mikäli edunvalvoja sitoutuu jatkamaan yritystoimintaa. Huojennus on merkittävä: yrityksen varat arvostetaan vain 40 prosenttiin niiden vertailuarvosta, mikäli saaja jatkaa yritystoimintaa vähintään viisi vuotta ja siirrettävä osuus on vähintään 10 prosenttia osakekannasta. Otetaan esimerkiksi 1,2 miljoonan euron arvoinen perheyritys. Ilman huojennusta kahden lapsen verotaakka olisi erittäin raskas, mutta SPV-sääntöjen avulla yrityksen laskennallinen arvo putoaa 480 000 euroon. Säästön suuruus riippuu yrityksen arvostusperusteista ja perillisten lukumäärästä, mutta vaikutus voi olla huomattava.

Huojennus on kuitenkin ehdollinen. Jos yritystoiminta lopetetaan tai osakkeet myydään ennen viiden vuoden määräaikaa, huojennus peritään takaisin korkojen kera. Siksi liiketoimintasuunnitelma on syytä päivittää vastaamaan uuden sukupolven tavoitteita jo ennen omistajuuden siirtoa. Kun arvioit yrityksesi nykytilaa, yrityksen arvolaskuri auttaa hahmottamaan perinnön tai lahjan kokonaisarvon ja mahdollisen huojennuksen suuruuden. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen yksityiskohdista löydät lisätietoa artikkelista sukupolvenvaihdoksen verohuojennus 2026.

Seuraava taulukko havainnollistaa keskeisimmät muutokset, jotka astuvat voimaan vuoden 2026 alussa. Nämä muutokset vaikuttavat suoraan siihen, milloin ja miten omaisuutta kannattaa siirtää.

Perinnöstä luopuminen ja varojen ohjaaminen suoraan lapsenlapsille on strategia, jota kutsutaan usein sukupolven yli hyppäämiseksi. Tämä on erityisen tehokasta silloin, kun keskimmäinen sukupolvi on jo taloudellisesti vakaassa asemassa eikä välttämättä tarvitse perintöä omaan kulutukseensa. Luopumalla perinnöstä kokonaan ja tehokkaasti, varat siirtyvät suoraan seuraavalle sukupolvelle yhdellä verotuskerralla kahden sijaan. Jos omaisuus siirtyisi ensin lapselle ja myöhemmin tämän kuoltua lapsenlapselle, valtio ottaisi siivunsa kahdesti. Testamentilla voidaan myös määrätä, että osa omaisuudesta menee suoraan lapsenlapsille, jolloin hyödynnetään useita 30 000 euron verovapaita rajoja.

On kuitenkin muistettava, että perinnöstä luopumisen on oltava ehdotonta; luopuja ei voi määrätä, kenelle hänen osuutensa menee, vaan se menee lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Tällöin oikeudelliset kulut asiantuntijan käyttämiseen maksavat itsensä nopeasti takaisin verosäästöinä. Tämä strategia on yksi tehokkaimmista tavoista suojata suvun varallisuutta pitkällä aikavälillä.

Verosuunnittelu on prosessi, joka vaatii aikaa ja huolellista dokumentointia. Seuraava etenemissuunnitelma auttaa hahmottamaan vaiheet, joilla voi pyrkiä optimaaliseen lopputulokseen vuoden 2026 säädösten valossa.

• Vaihe 1: Varallisuuden kartoitus. Kaiken omaisuuden, yritysosakkeiden ja velkojen listaaminen kokonaiskuvan hahmottamiseksi.
• Vaihe 2: Arvonmääritys. Yrityksen ja kiinteistöjen käyvän arvon määrittäminen asiantuntijan avulla verotusarvon laskemiseksi.
• Vaihe 3: Testamentin ja lahjakirjojen päivitys. Asiakirjojen ajantasaisuuden varmistaminen suhteessa uusiin 30 000 ja 7 500 euron rajoihin.
• Vaihe 4: Hallintaoikeus- ja SPV-analyysi. Selvitys siitä, kumpi huojennusmalli tai niiden yhdistelmä sopii parhaiten yrityksen taserakenteelle.
• Vaihe 5: Likviditeettisuunnitelma. Perillisten varojen riittävyyden arviointi verojen maksuun tai rahoitussuunnitelman laatiminen.

Vaikka verosuunnittelu olisi tehty huolella, perintövero lankeaa maksettavaksi usein ennen kuin peritty omaisuus on muutettu rahaksi. Vuoden 2026 uudistus tuo helpotusta tähän maksuvalmiusongelmaan laskemalla perintöveron viivästyskorkoa. Mekanismi muuttuu muotoon viitekorko + 2 prosenttiyksikköä, ja vuoden 2026 konkreettinen viivästyskorko on 4,5 prosenttia. Aiempi korko oli 8 prosenttia (Vero.fi, 2026). Tämä tekee veron maksamisesta osissa taloudellisesti kestävämpää. Moni yrittäjä hyödyntää myös vakuutussäästämistä tai henkivakuutuksia, joiden korvaussummat on tarkoitettu nimenomaan perintöverojen kattamiseen.

Jos yrityksen taseessa on paljon varallisuutta mutta vähän käteistä, kassavirtalaskelma auttaa hahmottamaan, riittääkö yrityksen voitonjako kattamaan osakkaiden verot. Tarvittaessa yrityskaupan rahoitus tai erillinen vakuudeton yrityslaina voi olla tarpeen verojen maksamiseksi, jotta yrityksen operatiivista toimintaa ei tarvitse vaarantaa. Kilpailuttamalla rahoituksen yrityslainojen vertailun kautta voit löytää edullisimman tavan hoitaa verovelvoitteet.

Verosuunnittelun strategiat vaihtelevat merkittävästi toimialoittain. Esimerkiksi rakennusalalla tai valmistavassa teollisuudessa yrityksen arvo on usein sidottu raskaaseen kalustoon ja kiinteistöihin, jolloin SPV-huojennuksen merkitys korostuu, koska omaisuuden realisointi verojen maksamiseksi olisi tuhoisaa toiminnalle. Sen sijaan asiantuntijaorganisaatioissa, kuten IT-yrityksessä tai mainostoimistossa, yrityksen arvo perustuu enemmän osaamiseen ja asiakassuhteisiin. Näillä aloilla osinkojen ja palkanmaksun tasapainottaminen ennen sukupolvenvaihdosta voi olla tehokkaampi tapa siirtää varallisuutta. Maataloudessa taas sovelletaan omia erityissääntöjään, joissa asuminen ja aktiivinen viljely vaikuttavat huojennuksiin eri tavalla kuin osakeyhtiömuotoisessa liiketoiminnassa.