Veroprosenttilaskuri 2026

Veroprosenttisi vuodelle 2026 — mitä muuttui?

Verotus keveni useimmilla palkansaajilla. Työtulovähennyksen enimmäismäärä nousi 205 eurolla 3 430 euroon ja perusvähennyksen enimmäismäärä 150 eurolla 4 265 euroon. Valtion tuloveroasteikon alarajoihin tehtiin noin 3,5 prosentin indeksitarkistus ja valtion tuloveroasteikon ylin prosentti on 37,50 (alla olevan taulukon viimeinen rivi). Ylin kokonaismarginaaliveroaste, jossa valtion veron lisäksi ovat mukana kunnallisvero ja sairausvakuutusmaksut, laski noin 52 prosenttiin (Verohallinto: Muutokset veroperusteisiin 2026).

Vuosi 2026 toi palkansaajille muutaman konkreettisen muutoksen. Merkittävin koskee TyEL-maksua: aiemmin maksu vaihteli iän mukaan, mutta vuodesta 2026 kaikki palkansaajat maksavat saman 7,30 % riippumatta iästä. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksu nousi 0,59 %:sta 0,89 %:iin.

Huomionarvoista on myös, että ammattiliiton jäsenmaksun vähennysoikeus poistui vuoden 2026 alusta. Vuoden 2025 jäsenmaksut olivat vielä vähennyskelpoisia, mutta 2026 maksetuista ei enää saa vähennystä. Vaikutus riippuu jäsenmaksun suuruudesta ja marginaaliverostasi.

Verohallinto päivitti myös verokorttisi automaattisesti vuoden vaihteessa. Jos ansiotulosi tai vähennyksesi ovat muuttuneet, kannattaa tilata uusi verokortti OmaVerosta. Muuten saatat maksaa liikaa tai liian vähän veroa koko vuoden ajan.

Verotaulukko 2026 — kuinka paljon veroa tulostasi menee?

Suomessa valtion tulovero on progressiivinen: mitä enemmän ansaitset, sitä korkeampi veroaste. Tärkeää on ymmärtää, että korkeampi porras ei koske koko palkkaa, vaan vain sen osan, joka ylittää portaan alarajan.

Valtionveron päälle tulevat kunnallisvero, sairausvakuutusmaksu, YLE-vero sekä palkansaajan TyEL ja TV-maksu. Siksi kokonaisveroprosenttisi on aina selvästi korkeampi kuin pelkkä valtionvero. Työtulovähennys ja perusvähennys taas laskevat sitä, ja laskuri ylhäällä huomioi molemmat oman kuntasi prosentilla.

Verokortti: perusprosentti, lisäprosentti ja tuloraja

Verokortti on Verohallinnon sinulle laskema pidätysohje, jonka työnantajasi saa suoraan järjestelmästään. Se koostuu kolmesta luvusta, jotka on hyvä ymmärtää.

Perusprosentti on se luku, jonka useimmat tuntevat. Se pidätetään tuloistasi niin kauan kuin olet tulorajan alapuolella. Se huomioi henkilökohtaiset vähennyksesi, kuten matkakulut ja kotitalousvähennyksen. Tämä laskuri huomioi Verohallinnon automaattiset vähennykset (työtulo-, perus- ja tulonhankkimisvähennys), joten ero omaan verokorttiisi syntyy lähinnä itse ilmoitettavista kuluista.

Tuloraja on vuoden palkkojen yläraja, johon asti työnantaja käyttää perusprosenttia. Perusverokortissa se vastaa 12,5 kuukauden palkkaa, eli siihen on laskettu valmiiksi lomaraha. Jos tienaat bonuksia, ylitöitä tai palkkasi on noussut, raja täyttyy usein loppuvuodesta, ja sen jälkeen työnantaja pidättää lisäprosentin.

Lisäprosentti lasketaan Verohallinnon lisäprosenttiasteikosta, ja se on vähintään kaksi prosenttiyksikköä perusprosenttia suurempi. Se on usein hieman suurempi kuin marginaaliveroaste, joten tulorajan ylitys johtaa usein veronpalautukseen. Siksi tulorajan jälkeen maksettu bonus tai palkankorotus näyttää palkkalaskelmassa pienemmältä kuin se verotuksen valmistuttua on.

Mistä tuloraja tulee ja mistä sen näkee

Verohallinto laskee perusverokortin vuodenvaihteessa viimeksi päättyneen verotuksen tiedoista, ja verokortti on voimassa koko kalenterivuoden 1.1.–31.12. Palkan tulorajaksi tulee 12,5 kuukauden palkka: kaksitoista kuukautta ja lomaraha, joka arvioidaan puolen kuukauden palkaksi. Jos kuukausipalkkasi oli verokorttia laskettaessa 3 000 euroa, tuloraja on 37 500 euroa. Oman tulorajasi näet OmaVeron etusivulta kohdasta Verokortti ja ennakkovero 2026. Tähän mennessä maksetut palkat löytyvät samasta paikasta uuden verokortin hakemuksesta, jossa ne on haettu tulorekisteristä. Kun luvut ovat käsissä, laskuri yllä kertoo, riittääkö raja joulukuuhun asti.

Mitä tulorajaan lasketaan

Tulorajaa verrataan bruttopalkkaan eli palkkaan ennen veroja ja maksuja. Siihen lasketaan kuukausipalkkojen lisäksi lomaraha, bonukset, tulospalkkiot, ylityökorvaukset ja luontoisedut, kuten autoedun verotusarvo. Lomarahasta pidätetään vero samalla tavalla kuin palkasta, joten se kuluttaa tulorajaa samassa kuussa, kun se maksetaan. Jos lomarahasi maksetaan kesällä, se on jo mukana syksyn kertymässä. Tammikuun palkasta voidaan pidättää vielä edellisen vuoden prosentilla, mutta se lasketaan silti uuden vuoden tulorajaan. Työn päättyessä maksettava lopputili lomakorvauksineen kasvattaa kertymää, vaikka palkkaa ei enää tule. Jos sinulla on useampi työnantaja, jokainen seuraa rajaa vain omien maksujensa osalta. Kahden työnantajan palkat yhdessä voivat siis ylittää rajan, vaikka kumpikaan ei käytä lisäprosenttia.

Mitä tapahtuu, kun tuloraja ylittyy

Kun vuoden palkat ylittävät tulorajan, työnantaja pidättää ylittävästä osasta veron lisäprosentin mukaan koko loppuvuoden. Säännön mukaan perusprosenttia käytetään rajaan asti ja lisäprosenttia sen yli, eikä pidätystä tasata jälkikäteen vuoden keskiarvoon. Siksi muutos näkyy yhtäkkiä: kuukausi, jossa raja ylittyy, saa osittain lisäprosentin, ja seuraavat palkat kokonaan. Lisäprosentti lasketaan Verohallinnon lisäprosenttiasteikosta, johon lisätään kunnallisvero, kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksut, ja se on vähintään kaksi prosenttiyksikköä perusprosenttia suurempi. Jos verokortti on laskettu 3 500 euron kuukausipalkalle Helsingissä, lisäprosentti on laskurin arvion mukaan 39,5 ja perusprosentti 15. Molemmat on laskettu verokortin tapaan 43 750 euron vuositulolle (12,5 kuukauden palkka lomarahoineen) ja pyöristetty ylöspäin puolen prosenttiyksikön tarkkuuteen. Lisäprosentin pyöristyssuunta on laskurin oletus. Sivun yläosan veroprosentti on samalle palkalle pienempi (14,0 %), koska se lasketaan 12 kuukauden palkasta ilman lomarahaa eikä sitä pyöristetä. Jos työnantaja maksaa satunnaisen erän erikseen tavallisen palkanmaksun ulkopuolella, siitä pidätetään lisäprosentti, vaikka raja ei olisi täynnä. Palkankorotuksen kohdalla kannattaa siksi tarkistaa myös tuloraja.

Lisäprosentti ei tarkoita jäännösveroa

Lisäprosentti on usein suurempi kuin lisätulon todellinen vero. Kun verokortti on laskettu 3 500 euron kuukausipalkalle Helsingissä, lisäprosentti on arviolta 39,5, mutta seuraavasta ansaitusta eurosta menee veroa noin 36 senttiä. Rajan ylittyminen johtaa siksi usein liian suureen pidätykseen ja veronpalautukseen eikä jäännösveroon. Raha palautuu kuitenkin vasta, kun vuoden 2026 verotus valmistuu vuonna 2027. Jos haluat rahat jo palkassa, hae muutosverokortti OmaVerossa: arvioi koko vuoden tulot, ilmoita tähän mennessä saadut palkat ja pidätetyt verot, ja Verohallinto laskee uuden prosentin ja tulorajan. Monet työnantajat saavat uuden verokortin suoraan Verohallinnolta. Jos sinun työnantajasi ei saa, toimita verokortti noin kaksi viikkoa ennen palkanmaksua. Kuukausittaisen nettopalkan uudella prosentilla voit tarkistaa palkkalaskurista.

Kun perusprosentti on liian pieni

Jäännösveroa syntyy yleensä silloin, kun perusprosentti on laskettu liian pienille tuloille tai verokortilla on vähennyksiä, joita ei enää ole. Tuloraja voi silloin riittää, mutta pidätykset jäävät vuoden verojen alle. Tilanteen voi korjata kahdella tavalla: muutosverokortilla, jolla loppuvuoden prosentti nousee kattamaan vajeen, tai lisäennakolla, jota voi hakea OmaVerossa joulukuun 7. päivästä alkaen. Pienin lisäennakko on 170 euroa, ja tammikuun loppuun mennessä maksettu lisäennakko on koroton. Jos tulosi ovat epäsäännölliset, arvioi vuoden palkka tuntipalkasta ja päivitä verokorttia tarvittaessa useammin. Valmistuneen verotuksen virheisiin auttaa oikaisuvaatimus verotuspäätökseen. Verotuksessa vahvistetut tulot ratkaisevat myös sakon suuruuden, ja päiväsakon rahamäärän voit laskea niistä samalla kaavalla kuin poliisi.