Arvento

Ilmainen työkalu

Ilmainen työsopimuspohja-generaattori 2026

Saat valmiin työsopimuspohjan muutamassa minuutissa. Täytä tiedot, valitse sopimustyyppi ja lataa sopimus PDF-muodossa.

Miten haluat tehdä kokoaikaisen työsopimuksen?

Älä kirjoita nimiä tai henkilötunnuksia, ne täytetään lomakkeeseen. Lomakekenttiin syöttämäsi tiedot sekä henkilö- ja Y-tunnukset poistetaan kertomuksesta ennen lähetystä. Muita vapaasti kirjoitettuja tunnistetietoja, kuten nimiä, ei välttämättä tunnisteta.

Valitse sopimustyyppi

Tällä sivulla 4
  1. Hyödyllisiä työkaluja työnantajalle
  2. Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta
  3. Työsopimuksen tekeminen Suomessa – kattava opas 2026
  4. Työsuhteen päättyessä

Hyödyllisiä työkaluja työnantajalle

Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta

Suomessa työsopimus on pätevä myös suullisena, mutta kirjallinen sopimus on aina suositeltavaa. Jos sopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista: työsopimuslain 2 luvun 4 §:n kohtien 1-8 tiedot (muun muassa osapuolet, työn alkamispäivä, määräaikaisuus, koeaika, työntekopaikka, tehtävät, palkka ja työaika) seitsemän päivän kuluessa ja kohtien 9-15 tiedot kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta.

Koeaika saa olla enintään 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksessa sovitusta työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan yli kuutta kuukautta. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, kunhan peruste ei ole epäasiallinen.

Määräaikaisuuteen tarvitaan pääsääntöisesti perusteltu syy, kuten sijaisuus, kausiluonteinen työ tai projektityö. Perustetta ei tarvita 1.6.2026 alkaen, jos työsuhde on osapuolten välinen ensimmäinen viiteen vuoteen ja se kestää enintään vuoden, eikä pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa (työsopimuslain 1 luvun 3 ja 3 a §). Jos määräaikaisuudelle ei ole laissa sallittua perustetta, sopimus on voimassa toistaiseksi.

Työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä on oltava ainakin: osapuolet, työn alkamispäivä, määräaikaisuus ja sen peruste, koeaika, työntekopaikka, työtehtävät, palkka ja palkanmaksukausi, työaika, vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika ja sovellettava työehtosopimus sekä vakuutuslaitokset. Täydellinen luettelo on työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.

Työsopimuksen olennaisia ehtoja (palkka, työtehtävät, työaika) voidaan muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vain vähäisiä ehtoja työnjohto-oikeutensa puitteissa.

Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaan yritykseen enintään vuodeksi työsuhteen päättymisen jälkeen, ja se edellyttää erityisen painavaa syytä työnantajan toiminnan kannalta. Työnantajan on maksettava rajoitusajalta korvaus: 40 prosenttia palkasta, kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 prosenttia, kun se on pidempi (työsopimuslain 3 luvun 5 §).

Työsopimuksen tekeminen Suomessa – kattava opas 2026

Miksi kirjallinen työsopimus on välttämätön?

Suomen työsopimuslaki (55/2001) ei edellytä kirjallista muotoa – työsopimus on pätevä myös suullisena tai sähköisenä. Käytännössä kirjallinen sopimus on kuitenkin ehdoton edellytys turvalliselle työsuhteelle. Erimielisyystilanteessa todistustaakka on sillä osapuolella, joka väittää tietystä ehdosta sovitun. Ilman kirjallista sopimusta työnantaja voi joutua todistamaan esimerkiksi sovittua työaikaa tai tehtävänkuvaa, mikä on vaikeaa ilman dokumentaatiota. Kirjallinen sopimus suojaa sekä työnantajaa että työntekijää koko työsuhteen ajan ja sen jälkeen.

Hyvin laadittu työsopimus ehkäisee tulkintatilanteet lomarahakäytännöistä, ylityökorvauksista ja salassapitovelvoitteista. Erityisesti pienissä yrityksissä, joissa henkilöstöhallinto ei ole erikseen resursoitu, selkeä sopimuspohja vähentää riskiä kalliisiin riitatilanteisiin. Suunnittele yrityksesi henkilöstökulut kokonaisuutena – budjetointityökalumme auttaa hahmottamaan palkkakustannusten vaikutuksen kassavirtaan.

Muista:

Työsopimus on aina tehtävä kirjallisesti, vaikka suullinenkin on pätevä. Kirjallinen sopimus on ainoa tapa todistaa sovitut ehdot riitatilanteessa. Työnantajan selvitysvelvollisuus (TSL 2:4) edellyttää kirjallista selvitystä viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättyessä.

Työsopimustyypit vertailussa

Suomen lainsäädäntö tunnistaa useita eri työsopimustyyppejä, joilla kullakin on omat erityispiirteensä. Alla olevassa taulukossa vertaillaan yleisimpiä sopimustyyppejä. Valitse oma tarpeesi mukainen pohja ja luo sopimus suoraan tällä työkalulla. Osakeyhtiön toimitusjohtaja on tästä poikkeus, sillä hänen asemansa perustuu osakeyhtiölakiin eikä työsopimuslakiin. Siksi toimitusjohtajalle laaditaan erillinen johtajasopimus, jossa sovitaan palkkiosta, irtisanomisehdoista ja vastuista.

TyyppiKestoErityispiirteetKenelle sopii
KokoaikainenToistaiseksi voimassa37,5–40 h/vko, täydet edut, irtisanomissuojaVakituinen henkilöstö
MääräaikainenPäättymispäivä tai ehtoVaatii perustellun syyn, ei irtisanottavissaSijaisuudet, projektit, kausityö
Osa-aikainenToistaiseksi tai määräaikainenAlle 37,5 h/vko, suhteelliset edutOpiskelijat, osatyökykyiset, sivutoimiset
Vaihteleva työaikaToistaiseksi voimassaVähimmäis- ja enimmäistunnit, lisävuorot suostumuksellaRavintolat, kaupat, tapahtumat, keikkatyö
ToimitusjohtajaSopimuksen mukainenEi työsuhde (OYL 6:19), ei TSL-suojaaOsakeyhtiön toimitusjohtaja
HarjoittelijaMääräaikainen (tyypillisesti 1–6 kk)Perehdytysvelvollisuus, ohjaaja nimettäväOpiskelijat, ammatinvaihtajat

Oikeudellinen kehys: Työsopimuslaki 55/2001

Työsopimuslaki on Suomen keskeinen työsuhdesäännöstö. Se säätelee työsopimuksen tekemistä, osapuolten velvollisuuksia, työsuhteen ehtoja ja työsuhteen päättämistä. Laki on pakottavaa oikeutta työntekijän eduksi – eli sopimuksella ei voi heikentää lain takaamia vähimmäisehtoja. Työehtosopimukset (TES) voivat parantaa näitä ehtoja, ja yleissitova TES velvoittaa kaikkia alan työnantajia riippumatta järjestäytymisestä.

Työsopimuslain lisäksi työsuhteeseen soveltuvat muun muassa työaikalaki, vuosilomalaki, yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki ja työturvallisuuslaki. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu myös lakisääteiset vakuutukset: työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, työeläkevakuutus (TyEL), työttömyysvakuutus sekä ryhmähenkivakuutus. Jos olet perustamassa yritystä ja palkkaamassa ensimmäistä työntekijää, tutustu velvoitteisiin ajoissa.

Työsopimuksen pakolliset tiedot (TSL 2:4 §)

Työsopimuslain 2 luvun 4 §:n mukaan työnantajan selvitysvelvollisuuteen kuuluvat seuraavat tiedot:

  • Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
  • Työnteon alkamisajankohta
  • Määräaikaisen sopimuksen kesto ja perusteltu syy
  • Koeaika ja sen kesto
  • Pääasiallinen työntekopaikka tai selvitys liikkuvasta työstä
  • Pääasialliset työtehtävät
  • Sovellettava työehtosopimus
  • Palkan ja muun vastikkeen määräytymisperuste sekä palkanmaksukausi
  • Säännöllinen työaika
  • Vuosiloman määräytyminen
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste
  • Vakuutuslaitokset (TyEL, tapaturmavakuutus)
  • Mahdollinen koulutus, johon työntekijällä on oikeus

Koeaika, irtisanominen ja kilpailukielto

Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta (TSL 1:4). Alle vuoden määräaikaisessa sopimuksessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta. Koeaikana kumpikin osapuoli voi purkaa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa, mutta purkaminen ei saa olla syrjivä tai epäasiallinen. Purku kannattaa silti antaa kirjallisesti koeaikapurun ilmoituksella.

Irtisanomisajat määräytyvät työsopimuslain 6 luvun mukaan, ellei toisin sovita. Kilpailukieltosopimus edellyttää erityisen painavaa syytä (TSL 3:5), ja yli kuuden kuukauden kiellon aikana työnantajan on maksettava vähintään 60 prosentin korvaus palkasta. Laske palkkaan liittyvät verot ja sivukulut palkkaverolaskurillamme.

Etätyö ja hybridityö sopimuksessa

Etätyön yleistyminen edellyttää selkeitä kirjauksia työsopimukseen: missä työtä tehdään, montako päivää viikossa etätyötä saa tehdä, miten työvälineistä ja tietoturvasta huolehditaan. Työntekopaikka vaikuttaa vakuutusturvaan ja tapaturmakorvauksiin. Työaikalaki soveltuu etätyöhön normaalisti.

Valitse sopimuspohja

Tämä työkalu luo sinulle työsopimuslain mukaisen sopimuspohjan muutamassa minuutissa. Valitse sopiva sopimustyyppi: kokoaikainen työsopimus, määräaikainen työsopimus, osa-aikainen työsopimus, vaihtelevan työajan työsopimus, toimitusjohtajasopimus tai harjoittelijan sopimus.

Huomautus

Tämä työsopimuspohja on tarkoitettu yleiseksi malliksi ja lähtökohdaksi eikä se ole lainopillista neuvontaa. Arvento ei ole asianajotoimisto eikä tarjoa oikeudellisia palveluja. Emme vastaa sopimuspohjan sisällön oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai soveltuvuudesta yksittäistapaukseen. Suosittelemme aina lakimiehen tarkistusta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimuspohjan käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla. Pohja noudattaa Suomen työsopimuslakia (55/2001) ja soveltuvaa työehtosopimusta.

Lähteet: Työsopimuslaki (Finlex), Työsuojeluhallinto

Työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, tarvitset usein myös irtisanomisilmoituksen, työtodistuksen ja lopputililaskelman. Jos työ vähenee vain tilapäisesti, työsuhde jatkuu ja riittää lomautusilmoitus.

Muut sopimukset -laskurit