Osinko Laskuri – Paljonko osingosta jää käteen?
Laske listaamattoman osakeyhtiön osinkoverotus 2026. Laskuri ottaa huomioon 8% nettovarallisuuden rajan, 150 000 € rajan ja näyttää tarkalleen paljonko käteen jää verojen jälkeen. Vertaa myös osinkoa palkkaan. Lataa myös muokattava Excel-laskuri omiin laskelmiin!
Osinkojen verotus 2026 – Mitä sinun tulee tietää?
Listaamattoman osakeyhtiön osinkojen verotus 2026 perustuu kahteen keskeiseen rajaan: 8% nettovarallisuudesta ja 150 000 euroon.
Alle 8% nettovarallisuudesta
Enintään 150 000 €:
- 25% veronalaista pääomatulona (30%/34% vero)
- 75% verovapaata
Yli 150 000 €:
- 85% veronalaista pääomatulona (30%/34% vero)
- 15% verovapaata
Yli 8% nettovarallisuudesta
Ansiotulona verotettava:
- 75% veronalaista ansiotulona (progressio)
- 25% verovapaata
Huom: Ansiotulo verotetaan progressiivisesti, eli veroaste kasvaa tulojen kasvaessa.
Mikä on nettovarallisuus?
Osinkoverolaskuri 2026
Palkkaa vai osinkoa? Laske kumpi kannattaa sinun tilanteessasi.
Syötä yrityksen nettovarallisuus, omistusosuutesi ja osinko. Laskuri näyttää verot ja käteen jäävän summan.
- Syötä yrityksen nettovarallisuus (varat − velat) viimeisimmästä tilinpäätöksestä.
- Syötä omistus% (tämä vaikuttaa 8% tuottorajaan).
- Valitse osingon syöttötapa: Oma osinko tai Yhtiön kokonaisosinko (jolloin laskuri laskee sinun osuutesi omistus% mukaan).
- Syötä osinko (brutto).
- Jos osinko ylittää 8% rajan, täydennä tarvittaessa asuinkunta ja muut ansiotulot, jotta ansiotuloveron arvio on tarkempi.
Vinkki: Y-tunnus hakee yrityksen kotikunnan vain lähtöarvoksi. Kunnallisvero määräytyy asuinkunnan mukaan.
Tarkenna verolaskentaa (valinnainen)
Laskelman perusteet
Matemaattinen arvo: 0 €
8% tuotto-osuus: 0 €
Osinko alle 8%: 0 € | Osinko yli 8%: 0 €
Verotus
| Osio | Verovapaa | Veronalainen | Vero |
|---|---|---|---|
| Alle 8%, alle 150k | 0 € | 0 €pääoma 30% | 0 € |
| YHTEENSÄ | 0 € | 0 € | 0 € |
Osinko brutto (sinun osuus)
0 €
Verot yhteensä
0 €
Käteen jää
0 €
Haluatko optimoida osingonjaon ja verotuksen?
Kumppaniverkostomme veroasiantuntija auttaa löytämään parhaan tavan nostaa varoja.
- ✓Ei sido mihinkään
Lataa Excel-laskuri
Muokkaa lukuja ja kaavat päivittyvät automaattisesti. Kokeile eri skenaarioita helposti.
Palkka vai osinko – kumpi kannattaa?
Yrittäjän rahanotto-optimoinnissa keskeinen kysymys on: osinko vai palkka? Osingon verotus on usein edullisempaa kuin palkan, mutta se riippuu yrityksen nettovarallisuudesta ja jaettavasta määrästä.
Osingon edut:
- Ei työnantajakuluja (TyEL, sairausvakuutus ym.) - säästö n. 25%
- Verovapaa osuus (75% tai 25% osingosta)
- Pääomatulovero (30%) yleensä alempi kuin ansiotulon progressio
Palkan edut:
- Karttuu työeläkettä (TyEL)
- Sosiaaliturvaetuudet (sairauspäiväraha, työttömyysturva)
- Vähennyskelpoinen kulu yhtiölle (pienentää yhtiöveron pohjaa)
Muistilista osinkoa suunnitellessa
Varmista, että kaikki tekijät on otettu huomioon ennen osingonjaon päätöstä.
- Tarkista yrityksen nettovarallisuus viimeisimmästä tilinpäätöksestä ja varmista kassavirran riittävyys osingonjaon jälkeen
- Laske 8% tuotto-osuus omistusosuudellesi (harkitse holding-rakennetta verosuunnitteluun)
- Huomioi 150 000 € raja - sen ylittävä osuus verotetaan ankarammin
- Vertaa osingon ja palkan kokonaisverotusta (sisältäen työnantajakulut)
- Muista että osingoista ei kerry eläkettä - tasapainota palkka ja osinko
Suunnittele verotus etukäteen
Oikea tasapaino palkan ja osingon välillä optimoi verotuksen.
Ennen suuria päätöksiä kannattaa optimoida osingonjaon ja palkan tasapaino. Käytä laskureitamme verotuksen suunnitteluun siten, että käteen jää mahdollisimman paljon.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mitä tarkoittaa 8% nettovarallisuudesta?
8% nettovarallisuudesta on raja, joka määrittää miten osinko verotetaan. Nettovarallisuus lasketaan yhtiön viimeisimmästä tilinpäätöksestä: varat miinus velat. Lue lisää substanssiarvon laskemisesta, joka perustuu nettovarallisuuteen. Matemaattinen arvo on nettovarallisuus kerrottuna omistusosuudellasi.
Esimerkki: Yrityksen nettovarallisuus on 200 000€ ja omistat 100%. Matemaattinen arvo = 200 000€. 8% tuotto-osuus = 16 000€.
Jos jaat osinkoa 16 000€ tai vähemmän, se on pääomatuloa (edullisempi verotus). Jos jaat yli 16 000€, ylimenevä osa on ansiotuloa (progressiivinen verotus).
Lue lisää: Vero.fi: Osingot listaamattomasta yhtiöstä
Mikä on 150 000 euron raja?
Jos jaat osinkoa enintään 8% nettovarallisuudesta, ensimmäisestä 150 000 eurosta 25% on veronalaista pääomatulona ja 75% on verovapaata.
Jos ylität 150 000€, ylimenevästä osasta 85% on veronalaista pääomatulona ja vain 15% verovapaata. Tämä tekee yli 150 000€ osingoista huomattavasti ankarammin verotettuja.
Esimerkki: Jaat 200 000€ osinkoa (alle 8% nettovarallisuudesta).
- Ensimmäisestä 150 000€: 25% × 150 000€ = 37 500€ veronalaista
- Ylimenevästä 50 000€: 85% × 50 000€ = 42 500€ veronalaista
- Yhteensä veronalaista: 80 000€ → vero: 30 000€ × 30% + 50 000€ × 34% = 26 000€
- Käteen jää: 174 000€
Kannattaako ottaa palkka vai osinko?
Riippuu tilanteesta. Osinko on usein edullisempi, koska:
- Ei työnantajakuluja (TyEL, sairausvakuutus ym.) - säästö n. 25%
- Suuri osa osingosta on verovapaata (75% tai 25%)
- Pääomatulovero (30%) on yleensä alempi kuin ansiotulon progressio
Mutta palkka tuo etuja:
- Karttuu työeläkettä (TyEL)
- Oikeus sairauspäivärahaan ja työttömyysturvaan
- Vähennyskelpoinen kulu yhtiölle (pienentää yhtiöveron pohjaa)
Suositus: Ota vähintään kohtuullinen palkka (esim. 2 000-4 000€/kk) eläketurvan vuoksi, loput osinkoina.
Voinko jakaa osinkoa enemmän kuin voittoa?
Kyllä, mutta rajoitetusti. Osinkoa voi jakaa taseen voitosta (voitto + vapaa oma pääoma), ei pelkästään tilikauden voitosta. Osakeyhtiölain mukaan osingonjaossa on noudatettava varovaisuutta:
- Osinko ei saa vaarantaa yhtiön maksukykyä
- Osinko ei saa ylittää taseen vapaata omaa pääomaa
- Jakokelpoisena pääomana voi käyttää edellisten vuosien voittoja
Esimerkki: Jos yrityksellä on 100 000€ kertynyttä voittoa taseessa mutta tilikausi on tappiollinen (-20 000€), voit silti jakaa osinkoa (esim. 50 000€) edellisten vuosien voitoista.
Lue lisää: Osakeyhtiölaki 13 luku (osinko)
Miten osinkoverotus toimii käytännössä?
Vaihe 1: Yhtiökokous päättää osingonjaosta (yleensä keväällä tilinpäätöksen yhteydessä).
Vaihe 2: Osinko maksetaan osakkeenomistajille. Yhtiö toimittaa osingosta ennakonpidätyksen ja tilittää sen Verohallinnolle.
Vaihe 3: Osinko ilmoitetaan esitäytettynä tulona veroilmoituksella. Jos osingosta on osa ansiotuloa, saatat joutua maksamaan lisäveroa.
Tärkeää: Yhtiö on vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta ja osinkojen vuosi-ilmoituksesta. Jos osingon perusteissa (esim. nettovarallisuus tai omistusosuus) on virhe, osingonsaajan verotus voidaan oikaista.
Mitä tarkoittaa TyEL-maksu ja miksi se on 25%?
TyEL (Työntekijän eläkelaki) on pakollinen työeläkevakuutus. Työnantaja maksaa noin 17-18% palkasta TyEL-maksuja, ja lisäksi työttömyysvakuutus, sairausvakuutus ja tapaturmavakuutus nostaa työnantajakulut yhteensä noin 25% palkasta.
Esimerkki: Jos maksat itsellesi 5 000€/kk palkkaa (60 000€/v), työnantajakulut ovat noin 15 000€/v. Yhteensä 75 000€ työvoimakustannus.
Osingoista ei makseta TyEL-maksuja, mikä tekee osingosta edullisemman tavan nostaa rahaa yrityksestä. Toisaalta osingoista ei kerry eläkettä.
Lue lisää: Työeläke.fi - TyEL-maksut
Miten yhteisövero vaikuttaa osingon kokonaisverotukseen?
Osakeyhtiö maksaa 20% yhteisöveroa tuloksestaan ennen kuin voittoja voi jakaa osinkona. Tämä on erillinen vero osingonsaajan verosta.
Esimerkki kokonaisverorasituksesta:
- Yritys tekee 100 000€ voittoa
- Yhteisövero 20%: 20 000€ → Jää 80 000€ jaettavaksi
- Osakkeenomistajan osinkovero (alle 8%): ~7,5% × 80 000€ = 6 000€
- Kokonaisvero: 20 000 + 6 000 = 26 000€ (26%)
Huom: Tämä laskuri näyttää vain osakkeenomistajan henkilökohtaisen veron, ei yhteisöveroa. Yhteisövero maksetaan yrityksen tuloksesta, ei osingosta suoraan.
Miksi nämä ovat eri asioita? Osinkoa voi jakaa myös aiempien vuosien kertyneistä voittovaroista, jolloin yhteisövero on jo maksettu. Nettovarallisuuden kasvattaminen (voittojen jättäminen yhtiöön) parantaa myös tulevien osinkojen veroetua (8% raja nousee).
Laskurin rajoitukset ja tarkkuus
Pääomatulovero: Laskuri laskee pääomatuloveron tarkasti vuoden 2026 sääntöjen mukaan (30% alle 30 000 €, 34% ylimenevältä osalta).
Ansiotulovero: Laskuri laskee ansiotuloveron automaattisesti valtion progressiivisen asteikon, kunnallisveron, kirkollisveron ja sava-maksun perusteella.
Tarkempi laskelma: Syötä yläpuolella kotikuntasi (kunnallisvero) ja muut ansiotulosi (progressio) tarkempaa laskelmaa varten. Ilman näitä käytetään oletusarvoja.
Y-tunnuksella automaattisesti: Syötä Y-tunnus hakukenttään, niin haemme yrityksen kotikunnan ja kunnallisveron automaattisesti YTJ:stä.
Yhteisövero: Tämä laskuri näyttää vain henkilökohtaisen osinkoverosi. Yritys on jo maksanut 20% yhteisöveroa tuloksestaan ennen osingonjakoa (ks. FAQ).
Lähteet: Verohallinto, Veronmaksajat, Kuntaliitto
Päivitetty 11.2.2026. Jos huomaat sisällössä päivitystarpeita, ota yhteyttä osoitteeseen [email protected].
Jos käytät Exceliä, tämä voi kiinnostaa
Ilmainen Excel-pohja – 9 valmista työkalua yhdessä tiedostossa.
Yksi tiedosto – kaikki tämä valmiina:
- Kassavirtaennuste 13 viikolle
- Hinnoittelulaskuri (tunti + yksikkö)
- Vuosibudjetti 12 kuukaudelle
- Myyntisaamisten seuranta
- Ostovelkojen hallinta
- Tarjouspohja maksuerin
Kaavat valmiina – täytä vain omat lukusi ja näet tulokset heti.
📧 Sähköposti vain latauslinkkiä varten. Ei rekisteröitymistä.