Nettovarallisuuden kasvattaminen: näin nostat huojennetun osingon enimmäismäärää
Osakeyhtiön omistaja voi nostaa huojennettua osinkoa enintään 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. Mitä suurempi nettovarallisuus, sitä isomman summan saa nostettua noin 7,5 prosentin verorasituksella. Nettovarallisuutta voi kasvattaa usealla keinolla, mutta osakaslaina ja asunto-osakasetuu ovat yleisiä sudenkuoppia.
Arvento-toimitus | Sisältö koottu ja tarkistettu julkisista lähteistä.
Tämä artikkeli on yleisluonteinen eikä korvaa asiantuntijaneuvontaa. Verotus on yksilöllistä. Tarkista oma tilanteesi tilitoimiston tai veroneuvojan kanssa.
Mikä on nettovarallisuus ja miksi se ratkaisee osingoissa
Nettovarallisuus on yhtiön varojen ja velkojen erotus. Kun tilinpäätöksestä vähennetään kaikki velat (pankkilainat, ostovelat, verovelat), jäljelle jäävä summa on nettovarallisuus.
Osakeyhtiöllä kaikki varat lasketaan mukaan riippumatta siitä, mihin käyttöön ne kuuluvat: käteisvarat, pankkitalletukset, myyntisaamiset, koneet, kalusto ja kiinteistöt. Arvostusperusteena käytetään taseen kirjanpitoarvoa, ei käypää markkina-arvoa. Lähde: Vero.fi
Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus liikkeellä olevien osakkeiden lukumäärällä. Yksinomistajalla, jolla on esimerkiksi tuhat osaketta ja yhtiön nettovarallisuus on 500 000 euroa, yhden osakkeen matemaattinen arvo on 500 euroa. Tämä on pohjaluku, josta 8 prosentin huojennusraja lasketaan.
Esimerkki: nettovarallisuuden laskenta
8 prosentin sääntö: mitä se tarkoittaa euroina
Listaamattoman osakeyhtiön omistaja voi nostaa vuodessa huojennettua osinkoa enintään 8 prosenttia omistamiensa osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tästä summasta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa.
Käytännössä efektiivinen veroaste huojennetusta osingosta on noin 7,5 prosenttia (30 prosentin pääomatulovero kerrottuna 25 prosentin veronalaisella osuudella). Tämä on huomattavasti kevyempää kuin palkan verotus, joka korkeammilla tuloilla nousee 35–45 prosentin tuntumaan. Vertailun voi tehdä helposti palkkaverolla. Lähde: Veronmaksajain Keskusliitto
Vuotuinen raja on 150 000 euroa henkilöä kohti. Täyden huojennuksen saamiseksi nettovarallisuutta tarvitaan 1 875 000 euroa (150 000 / 0,08). Tätä suurempi nettovarallisuus ei enää kasvata yhden omistajan huojennettua osinkorajaa.
Jos nostaa enemmän kuin 8 prosenttia, ylittävä osuus verotetaan ansiotulona: 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata. Progressiivinen ansiotulovero nousee useimmilla yrittäjillä selvästi yli 20 prosentin. Tähän kannattaa vertailla osinkolaskurilla.
Yhteisövero (20 %) on jo maksettu tuloksesta ennen osingon jakoa. Huojennetun osingon todellinen kokonaisverorasitus yhtiö ja omistaja yhteen laskettuna on noin 26 prosenttia.
Huojennetun osingon yläraja nykyisellä nettovarallisuudella
Verovertailu: 20 000 € nostosta
Huojennettu osinko (alle 8 %)
25 % pääomatuloa, 75 % verovapaa
1 500 €
Ansiotulo-osinko (yli 8 %)
75 % ansiotuloa, 35 % marginaalivero esim.
5 250 €
Palkka
35 % efektiivinen veroaste esim.
7 000 €
Laskuri on suuntaa-antava. Yhteisövero (20 %) on jo maksettu ennen osingon jakoa. Tarkista oma tilanteesi verottajan ohjeesta tai kirjanpitäjän kanssa.
5 keinoa kasvattaa nettovarallisuutta
Nettovarallisuus kasvaa, kun varat lisääntyvät tai velat pienenevät. Alla on viisi keinoa, joilla yrittäjä voi systemaattisesti rakentaa suurempaa huojennetun osingon pohjaa.
Jätä voitto yhtiöön
Yksinkertaisin tapa on jättää osa tuloksesta jakamatta. Kun voitto jätetään yhtiöön, se kasvattaa oman pääoman eriä taseessa ja siten nettovarallisuutta. Yrittäjä, joka jättää yhtiöön 50 000 euroa vuodessa 10 vuotta, on kasvattanut nettovarallisuuttaan 500 000 eurolla. Tämä tarkoittaa 40 000 euron vuotuista huojennetun osingon ylärajaa. Seuraa kehitystä kassavirtalaskelmalla.
SVOP-sijoitus: nopea lisäys omaan pääomaan
Jos tarvitset nopeasti suuremman huojennetun osingon perustan, voit tehdä SVOP-sijoituksen (sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto). Se kirjataan yrityksen vapaaseen omaan pääomaan ja kasvattaa nettovarallisuutta sijoitetun summan verran välittömästi. Sijoitus voidaan myöhemmin palauttaa omistajalle pääomapalautuksena. Palauttamisen verokohtelusta kannattaa varmistua tilitoimistolta.
Maksa lainat pois
Jokainen lyhennys pankkilainaan kasvattaa nettovarallisuutta suoraan. Erityisesti kalliit lyhytaikaiset lainat kannattaa maksaa ensin. Ennen uusien lainojen ottamista on syytä punnita, ylittääkö investoinnin tuotto lainan nettovarallisuuteen kohdistuvan vaikutuksen. Yrityslainlaskurilla voi laskea kokonaiskustannuksen.
Harkitut investoinnit
Käyttöomaisuus (koneet, laitteet, ajoneuvot) näkyy taseessa varoina ja kasvattaa nettovarallisuutta ennen poistoja. Poistojen myötä vaikutus heikkenee hitaasti, mutta tuottavat investoinnit kasvattavat myös tulosta, mikä kerryttää nettovarallisuutta jätettyjen voittojen kautta. Kannattavuuslaskelma auttaa arvioimaan, milloin investointi on järkevä.
Myy turha käyttöomaisuus
Jos yhtiöllä seisoo käyttöomaisuutta, jota ei tarvita liiketoiminnassa, kuten vanhaa kalustoa tai käyttämättömiä kiinteistöjä, myynti voi vapauttaa pääomaa yli kirjanpitoarvon. Myyntivoitto kasvattaa tulosta ja sitä kautta nettovarallisuutta. Muista, että myyntivoitosta maksetaan yhteisöveroa.
SVOP-sijoitus vai pääomalaina: tärkeä ero
Yrittäjät sekoittavat usein SVOP-sijoituksen ja pääomalainan, koska molempia käytetään yhtiön oman pääoman vahvistamiseen. Nettovarallisuuden kannalta ne toimivat täysin eri tavoin.
- Kirjataan omaan pääomaan
- Kasvattaa nettovarallisuutta
- Nostaa huojennetun osingon ylärajaa
- Voidaan palauttaa pääomapalautuksena
- Kirjataan vieraaseen pääomaan
- Ei kasvata nettovarallisuutta
- Vahvistaa tasetta vakavaraisuuslaskennassa
- Lainanantajalle maksetaan korkoa
Jos tavoite on kasvattaa huojennetun osingon ylärajaa, SVOP-sijoitus on ainoa oikea väline omistajan rahainjektion osalta. Lähde: Rantalainen
Pääomalainaa käytetään tilanteissa, joissa yhtiö tarvitsee vieras pääoma -tyyppistä rahoitusta mutta omistaja haluaa vahvistaa tasetta ilman osakeannin järjestämistä. Se sopii esimerkiksi oman pääoman negatiivisuuden korjaamiseen, mutta osinkoverojen optimoinnissa se ei auta.
Sudenkuopat, jotka syövät nettovarallisuuden hyödyn
Nettovarallisuuden kasvattaminen ei aina johda odotettuun tulokseen. Neljä yleistä tilannetta, jotka yrittäjät kohtaavat:
Osakaslaina vähentää matemaattista arvoa
Jos olet ottanut osakaslainaa vähintään 10 prosentin omistajana, lainan määrä vähennetään omistamiesi osakkeiden matemaattisesta arvosta. Yhtiön nettovarallisuus ei laske. Laina näkyy yhtiön varoissa saamisen muodossa, mutta laskennallinen rajasi osinkoveroetua varten pienenee silti.
Asunto-osakasetuu pienentää matemaattista arvoa
Jos yhtiön varoihin kuuluva asunto on sinun tai perheesi käytössä, asunnon arvo vähennetään osakkeiden matemaattisesta arvosta. Yhtiön omistama asunto ei siis auta kasvattamaan huojennetun osingon pohjaa, päinvastoin.
Nettovarallisuus lasketaan edelliseltä tilikaudelta
Jos teet SVOP-sijoituksen tai yhtiöllä on erinomainen tulos vuonna 2026, se näkyy osinkoveroedun laskennassa vasta vuonna 2027 jaettavissa osingoissa. Suunnittele siksi ajoissa: aloita nettovarallisuuden kasvattaminen hyvissä ajoin ennen kuin haluat isompia osinkoja.
Laskennalliset erät eivät vaikuta laskentaan
Nettovarallisuuslaskelmassa ei oteta huomioon kirjanpitolain mukaisia laskennallisia verosaamisia eikä laskennallisia verovelkoja. Käytä aina konkreettisia taseen lukuja.
Milloin nettovarallisuuden kasvattaminen ei kannata
Nettovarallisuuden kasvattaminen sitoo pääomaa yhtiöön. Jos yrityksellä on parempi käyttö rahoille, esimerkiksi kasvuinvestointi jonka tuotto on selvästi yli osinkoveroedun, ei kannata lukita pääomaa vain verohyödyn takia.
Sama pätee, jos yrittäjällä on henkilökohtaisia velvoitteita, jotka vievät rahaa korkealla korolla. Osinkoveroetu ei kompensoida kalliin kulutusluoton korkomenoja.
Myyntitilanteessa nettovarallisuuden kasvattaminen voi sen sijaan olla hyvin perusteltua. Ostajat arvottavat yrityksen usein nettovarallisuuden perusteella, ja vahva tase helpottaa yrityskaupan rahoittamista. Se on myös keskeinen tekijä sukupolvenvaihdoksessa ja exit-suunnittelussa.
Omavaraisuusastelaskurilla saat nopeasti kuvan siitä, missä kunnossa taseen rakenne on. Se kertoo, kuinka suuri osa yhtiön varoista on rahoitettu omalla pääomalla.
Nettovarallisuus on osakeyhtiön etu
Huojennettu osinko on mahdollinen vain osakeyhtiömuodossa. Toiminimellä tai henkilöyhtiöillä (kommandiittiyhtiö, avoin yhtiö) ei ole vastaavaa mekanismia. Yrittäjä, joka harkitsee yhtiömuodon muuttamista osinkoveroedun hyödyntämiseksi, kannattaa laskea muutos kokonaisuutena: toiminimen ja osakeyhtiön eroja vertailemalla.
Osakeyhtiöön siirtyminen vaatii perustamiskuluja ja taloushallinnon monimutkistumista. Osinkoveroedusta on eniten hyötyä, kun vuositulos ylittää selvästi 50 000–80 000 euroa. Tätä pienemmillä tuloilla ero palkkatulon verotukseen jää suhteellisen vähäiseksi. Tulos kannattaa laskea tarkasti ennen päätöstä.
Usein kysytyt kysymykset
Lähteet
Seuraavat askeleet
Laske oma osinkoveroetusi
Syötä yhtiösi nettovarallisuus osinkolaskuriin ja katso huojennetun osingon yläraja sekä vero euromääräisesti. Vertaa myös palkkaan.