Osingon nostaminen oikeaan aikaan – opas ajoitukseen

Verohallinnon osinkotulojen verotusta koskevan ohjeen mukaan osinko on sen verovuoden tuloa, jolloin se on ollut nostettavissa. Tämä on eri asia kuin maksupäivä.

Käytännössä verovuosi ratkeaa seuraavasti: jos yhtiökokous päättää osingosta eikä vahvista erillistä nostopäivää, osinko katsotaan nostettavaksi kokouspäivänä. Tällöin se on kyseisen kalenterivuoden tuloa. Mutta jos kokous päättää, että osinko on nostettavissa vasta tietystä päivästä alkaen, verovuosi siirtyy sille vuodelle, jolloin tuo päivä osuu.

Sama logiikka koskee useampaan erään jaettua osinkoa. Jos kolme erää nostetaan eri aikoina ja kaksi niistä osuu tälle vuodelle, kolmas taas seuraavalle tammikuulle, ne verotetaan kahtena eri verovuotena. Jokainen erä katsotaan itsenäisesti.

Periaate on yksinkertainen, mutta sen hyödyntäminen vaatii ennakoivaa suunnittelua. Tieto siitä, mihin verovuoteen osinko halutaan kohdistaa, pitää olla selvillä jo yhtiökokouspäätöstä tehtäessä.

Oletetaan, että yrittäjä haluaa nostaa 30 000 euron osingon vuoden 2025 tilinpäätöksen perusteella. Yhtiökokous pidetään joulukuussa 2025. Hänellä on kaksi vaihtoehtoa:

Etu syntyy silloin, kun tulot vaihtelevat vuosittain. Jos tiedetään jo joulukuussa, että ensi vuosi on hiljaisempi esimerkiksi vanhempainvapaan tai muun syyn takia, osingon siirtäminen tammikuulle voi säästää satoja tai jopa tuhansia euroja verotuksessa.

Strategia toimii myös toiseen suuntaan: jos ensi vuodelle on tiedossa poikkeuksellisen suuri tulo, kannattaa nosto ajoittaa tälle vuodelle. Osingon verotus on progressiivista, joten tulojen tasainen jakautuminen useammalle vuodelle on yleensä edullisinta.

Yksi tyypillinen tilanne syntyy yritystä myytäessä. Jos kauppa on sovittu mutta kauppahinta tulee seuraavana vuonna, yrittäjä voi hakea exit-suunnittelussa apua kokonaisverotuksen optimoinnista.

Syötä yhtiön osakkeiden matemaattinen arvo. Laskuri näyttää, kuinka paljon huojennettua osinkoa voi nostaa ja mikä on arvioitu veroseuraus.

Listaamattomasta osakeyhtiöstä nostettu osinko jaetaan kahteen kategoriaan sen perusteella, onko se enintään 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämä 8 prosentin osuus on niin sanottua huojennettua osinkoa, jonka verotus on huomattavasti lievempää kuin tavallisen ansiotulon.

Ennakonpidätys on 7,5 prosenttia 150 000 euron rajaan asti ja 28 prosenttia sen ylittävältä osalta. Tämä ei ole vielä lopullinen vero, vaan ennakko, joka täsmentyy verotuksessa. Lähde: Verohallinto 2026

Pääomatulovero on 30 prosenttia 30 000 euron rajaan asti ja 34 prosenttia sen ylittävältä osalta. Koska huojennetusta osingosta vain 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa, efektiivinen verokanta on parhaimmillaan noin 7,5 prosenttia. Yhtiövero (20 %) on jo maksettu ennen osingonjakoa, joten kokonaisverorasitus on noin 26 prosenttia.

150 000 euron raja on henkilökohtainen, ei yhtiökohtainen. Useamman yhtiön omistajan on laskettava kaikkien yhtiöiden osingot yhteen. Tarkemman laskelman voi tehdä osinkolaskurilla.

Osinko ei ole ainoa tapa nostaa rahaa osakeyhtiöstä. Palkka on usein parempi valinta matalammilla tulotasoilla, koska se on yhtiölle verotuksessa vähennyskelpoinen kulu. Osinko taas maksetaan yhtiöveron jälkeisestä voitosta.

Nyrkkisääntönä pidetään noin 40 000 euron palkkatasoa. Siinä pisteessä palkkatulon ja osinkotulon kokonaisverorasitus on suunnilleen samalla tasolla. Palkan noston arvo pienenee progressiivisen verotuksen vuoksi, kun tulot kasvavat yli 40 000–50 000 euron.

Palkkaveroa kannattaa myös ennakoida etukäteen. Ennakon täsmäyttäminen oikealle tasolle välttää suuren veronlisäyksen tai isot palautukset. Arvion saat palkkaveroa laskemalla.

Toiminimen omistajalle tätä optimointia ei ole, koska toiminimi verotetaan kokonaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Jos toiminimi alkaa tuottaa niin paljon, että osinko-optimointi kiinnostaa, se on yksi syy harkita toiminimen muuttamista osakeyhtiöksi.

Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön nettovarallisuus (Veronmaksajain Keskusliitto) osakkeiden lukumäärällä. Nettovarallisuus on yksinkertaisesti varojen ja velkojen erotus viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaan.

Mitä suurempi nettovarallisuus, sitä enemmän huojennettua osinkoa voi nostaa. Jos yhtiön tase on 200 000 euroa nettona, maksimihuojennettu on 16 000 euroa vuodessa. Tasearvoa 500 000 euroa vastaava maksimi on jo 40 000 euroa.

Nettovarallisuutta kasvattaa ennen kaikkea voittojen jättäminen yhtiöön jakamatta. Jokainen jaettu osinko pienentää vapaata omaa pääomaa ja sitä kautta matemaattista arvoa. Tässä piilee keskeinen jännitys: liika nosto tänään syö kapasiteettia ensi vuodelta.

Pitkäjänteisessä kannattavuuslaskelmassa kannattaa ennakoida useamman vuoden osingonjakopolitiikka kerralla. Näin vältytään tilanteelta, jossa matemaattinen arvo kutistuu niin pieneksi, että huojennetun osingon raja painuu alle käytännöllisen tason.

Osingon nostaminen on prosessi, jossa useampi päätös pitää tehdä oikeaan aikaan. Alla on tyypillinen aikataulu kalenterivuoden tilikauden yritykselle.

1. 1

   Tammikuu: Tilinpäätöksen valmistelu alkaa

   Kirjanpitäjä tai tilitoimisto aloittaa edellisen vuoden tilinpäätöksen laadinnan. Tässä vaiheessa alustavat luvut kertovat, paljonko voittoa jaettavaksi jäi ja mikä on taseen nettovarallisuus.
2. 2

   Helmi–maaliskuu: Tilinpäätös valmistuu

   Virallinen tilinpäätös vahvistetaan ja tilintarkastaja tarkastaa sen tarvittaessa. Samalla selviää osakkeiden matemaattinen arvo, joka määrittää kuluvan vuoden huojennetun osingon rajan.
3. 3

   Huhti–toukokuu: Varsinainen yhtiökokous

   Yhtiökokous vahvistaa tilinpäätöksen ja päättää osingonjaosta. Tässä kokouksessa päätetään myös nostopäivä. Jos nostopäivää ei erikseen vahvisteta, osinko on nostettavissa heti kokouksessa.
4. 4

   Kesä–syyskuu: Osinko maksetaan

   Yhtiö tilittää osingon osakkaalle ja pidättää ennakonpidätyksen (7,5 % tai 28 %). Osakas ilmoittaa osingon omassa veroilmoituksessaan. Kirjanpidossa tapahtuma kirjataan nostopäivän mukaan.
5. 5

   Marras–joulukuu: Seuraavan vuoden suunnittelu

   Nyt on aika miettiä, halutaanko osinko kohdistaa tälle vai ensi vuodelle. Jos tulot tulevat olemaan epätasaiset, yhtiökokous voidaan pitää joulukuussa ja vahvistaa nostopäiväksi tammikuu.