Perusteet & käsitteet

Palkan ja osingon suhde: Yrittäjän opas 2026

Miten optimoida palkan ja osingon suhde? Lue opas verotuksen, YEL-työtulon ja yrityksen arvon hallintaan. Mukana laskelmat ja vuosikello 2025-2026.

18. helmikuuta 2026 yrityksen arvo guardrail 7 min lukuaikaPerusteet

Miksi tämä on tärkeää?

Moni yrittäjä elää siinä uskomuksessa, että osinko on aina palkkaa edullisempi tapa nostaa rahaa yrityksestä. Tämä on vaarallinen yleistys, joka voi maksaa sinulle tuhansia euroja vuodessa. Vuonna 2026 verotuksen ja sosiaaliturvan yhtälö on muuttunut sellaiseksi, että pelkkä osingon tuijottaminen voi johtaa paitsi korkeampaan kokonaisveroasteeseen, myös henkilökohtaisen turvaverkon romahtamiseen. Lainan saaminen tai asuntolainan neuvottelu voi tyssätä, jos viralliset ansiotulot näyttävät nollaa, vaikka tilillä olisi rahaa.

Kysymys ei ole vain siitä, kumpi veroprosentti on pienempi tänään. Kyse on kokonaisuudesta: Miten yrityksen tulos, nettovarallisuus ja yrittäjän oma rahantarve kohtaavat? Tässä artikkelissa puramme auki palkan ja osingon välisen dynamiikan käyttäen esimerkkinä Mattia, IT-konsulttia, jonka yritys tekee 120 000 euron liikevaihtoa. Selvitämme, miksi Matin kannattaa maksaa itselleen palkkaa tiettyyn rajaan asti – niin sanottuun "guardrailiin" – ennen kuin osinkohana avataan.

Palkka vs. Osinko: Perusmekaniikka ja verotus 2026

Ennen kuin sukellamme optimointiin, on ymmärrettävä perusero rahavirtojen välillä. Palkka on yritykselle kulu. Kun maksat itsellesi 3000 euroa palkkaa, yrityksen verotettava tulos pienenee saman verran (sivukuluineen). Tämä tarkoittaa, että yritys säästää 20 % yhteisöveron tuosta summasta. Yrittäjä maksaa palkasta ansiotuloveroa oman verokorttinsa mukaan. Suomen progressiivisessa verotuksessa tämä on usein yllättävän edullista matalilla tulotasoilla.

Osinko sen sijaan on voitonjakoa. Se maksetaan tuloksesta, josta on jo maksettu 20 % yhteisövero. Tämän jälkeen yrittäjä maksaa osingosta vielä henkilökohtaista veroa. Jos yrityksellä ei ole merkittävää nettovarallisuutta, suurin osa osingosta verotetaan ansiotulona, jolloin verotus on kireää. Myytti "verovapaasta osingosta" elää sitkeässä, mutta todellisuudessa sellaista ei ole olemassa. Kyse on aina siitä, kuinka suuri osa osingosta on huojennettua pääomatuloa ja kuinka paljon yritys on jo maksanut veroja ennen jakoa.

Palkka: Vähentää yrityksen tulosta -> Pienempi yhteisövero.
Osinko: Jaetaan tuloksesta verojen jälkeen -> Yhteisövero on jo maksettu.
Kokonaisveroaste: Ratkaisee sen, paljonko eurosta jää käteen ketjun lopussa.

Muista: Palkanmaksu on ainoa tapa siirtää rahaa yrittäjälle niin, että yrityksen tuloslaskelman 'viivan alle' jäävä verotettava tulo pienenee.

Nettovarallisuus ja 8 % sääntö – Osingonjaon kulmakivi

Osingonjaon verotuksen "pyhä graalin malja" on nettovarallisuus. Listaamattoman yhtiön osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa, jos osinko on enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta. Tämä on se kuuluisa huojennettu osinko. Matemaattinen arvo perustuu edellisen vuoden tilinpäätöksen nettovarallisuuteen (varat miinus velat). Jos yrityksesi tase on kevyt, kuten monella asiantuntijayrittäjällä, 8 % sääntö ei tarjoa suuria summia.

Käytetään esimerkkiämme: Matti on IT-konsultti. Hänen yrityksensä pankkitilillä ja laitteissa on varallisuutta, ja velkojen vähennyksen jälkeen nettovarallisuus on 50 000 euroa. Matin 8 % kiintiö on siis 4 000 euroa (0,08 x 50 000 €). Tästä 4 000 eurosta 75 % on verotonta ja 25 % verotetaan pääomatulona (n. 30–34 %). Jos Matti nostaa osinkoa enemmän kuin 4 000 euroa, ylimenevä osa verotetaan 75-prosenttisesti ansiotulona, mikä nostaa veroprosentin nopeasti korkeaksi. Alla oleva taulukko havainnollistaa, miten nettovarallisuus vaikuttaa nostettavissa olevan huojennetun osingon määrään. Kokeile omaa tilannettasi osinkolaskurilla.

Nettovarallisuus	Max huojennettu osinko (8 %)	Veronalainen osuus (25 %)	Veroton osuus (75 %)
10 000 €	800 €	200 €	600 €
50 000 € (Matin tilanne)	4 000 €	1 000 €	3 000 €
100 000 €	8 000 €	2 000 €	6 000 €
150 000 €	12 000 €	3 000 €	9 000 €
200 000 €	16 000 € (Huom: 150k raja)	Riippuu kokonaisosingosta	Riippuu kokonaisosingosta

Milloin palkka voittaa osingon? Guardrail-analyysi

Nyt pääsemme asian ytimeen. Milloin palkanmaksu on järkevämpää kuin osinko? Vastaus löytyy progressiosta. Suomen ansiotuloverotus on alhaisilla tuloilla hyvin kevyttä. Jos nostat palkkaa esimerkiksi 20 000 – 30 000 euroa vuodessa, henkilökohtainen veroprosenttisi voi olla selvästi alle 20 %. Kun tähän lisätään se, että palkka on yritykselle vähennyskelpoinen kulu (säästät 20 % yhteisöverossa), kokonaisuus kääntyy palkan voitoksi.

Palataan Mattiin. Hän tarvitsee 45 000 euroa käteen vuodessa. Hänen yrityksensä nettovarallisuus (50 000 €) sallii vain 4 000 euron huojennetun osingon. Jos Matti yrittäisi nostaa loput 41 000 euroa osinkona, se menisi raskaasti ansiotuloverotuksen piiriin, ja lisäksi yritys olisi maksanut summasta ensin yhteisöveron. Matin "guardrail" eli optimaalinen strategia on nostaa palkkaa siihen pisteeseen asti, jossa hänen marginaaliveronsa nousee korkeammaksi kuin osingon kokonaisveroaste (n. 26–27 %). Käytännössä Matin kannattaa nostaa noin 35 000 – 40 000 euroa palkkaa hyödyntäen matalat veroprosentit ja täydentää pottia 4 000 euron huojennetulla osingolla. Loppuosa tuloksesta kannattaa jättää yhtiöön kasvattamaan nettovarallisuutta ensi vuotta varten.

Alle 30 000 € vuosituloilla palkka on lähes aina verotehokkain tapa.
Marginaalivero ratkaisee: Kun lisäeuron vero palkassa ylittää n. 26 %, osinko alkaa kannattaa.
Yhdistelmä on paras: Nosta palkkaa 'kipukynnykseen' asti, sitten huojennettu osinko.

Verotuksen optimointi ei ole joko-tai, vaan sekä-että. Palkka luo pohjan, osinko on kirsikka kakun päällä.

Yrittäjän sosiaaliturva ja YEL-työtulo 2025

Verotus on vain puolet totuudesta. Toinen puoli on sosiaaliturva, joka yrittäjällä kytkeytyy suoraan YEL-työtuloon ja maksettuun palkkaan. Vuonna 2025 YEL-työtulon alaraja on 9 208,43 euroa, mutta työttömyysturvan (esim. ansiosidonnainen) saaminen edellyttää vähintään 15 128 euron työtuloa. Jos optimoit verotusta nostamalla pelkkää osinkoa ja maksat itsellesi minimipalkkaa tai et lainkaan palkkaa, putoat sosiaaliturvan ulkopuolelle.

Sairauspäiväraha, vanhempainraha ja eläkekertymä perustuvat YEL-työtuloon, jonka tulisi vastata työpanoksesi arvoa. Jos yrityksesi maksaa sinulle 10 000 euroa palkkaa vuodessa verojen minimoimiseksi, mutta työpanoksesi arvo on 60 000 euroa, otat tietoisen riskin. Sairastapauksessa Kelan maksama päiväraha jää minimiin. Matin tapauksessa 35 000 euron palkka on järkevä myös turvan kannalta: se varmistaa kohtuullisen päivärahatason ja kerryttää eläkettä, samalla kun se on verotuksellisesti tehokasta.

YEL-alaraja 2025: 9 208,43 € (oikeus eläkkeeseen).
Työttömyysturvan alaraja: 15 128 € (oikeus ansiosidonnaiseen).
Sairauspäiväraha: Perustuu YEL-työtuloon, ei nostettuun osinkoon.

Älä optimoi itseäsi turvattomaksi. Säästetty vero voi tulla kalliiksi, jos sairastut tai jäät työttömäksi.

Vuosikello: Milloin tehdä päätökset?

Palkan ja osingon optimointi ei ole kertaluontoinen päätös, vaan prosessi, joka elää yrityksen tilikauden mukana. Oikea ajoitus on kriittistä, jotta nettovarallisuus ehtii muodostua tilinpäätökseen ja verot maksetaan oikeana vuonna. Tässä on yksinkertaistettu vuosikello pk-yrittäjälle päätöksenteon tueksi.

Marraskuu: Palkkaennusteen tarkistus. Tarkista, oletko nostanut riittävästi palkkaa suhteessa verokorttisi rajoihin ja YEL-työtuloon. Onko tulosennuste sellainen, että loppuvuonna kannattaa maksaa lisäpalkkaa tuloksen tasaamiseksi?
Joulukuu: Nettovarallisuuden optimointi. Tilikausi päättyy 31.12. (useimmilla). Nettovarallisuus lasketaan tämän hetken tilanteen mukaan. Onko järkevää tehdä investointeja nyt vai vasta tammikuussa? Vältä turhaa kassan tyhjentämistä juuri ennen vuodenvaihdetta.
Maaliskuu: Tilinpäätös ja veroilmoitus. Kirjanpitäjä laskee tarkan tuloksen ja nettovarallisuuden. Tässä vaiheessa tiedät tarkalleen, paljonko on jaettavissa olevaa vapaata omaa pääomaa.
Huhtikuu-Kesäkuu: Yhtiökokous ja osingonmaksu. Yhtiökokous päättää osingosta. Osinko voidaan maksaa heti tai myöhemmin. Muista, että osingosta menee ennakonpidätys (7,5 % huojennetusta osingosta) maksuhetkellä.

Joulukuun 31. päivä on kriittinen: se lyö lukkoon nettovarallisuuden, joka määrittää seuraavan vuoden huojennetun osingon määrän.

Yleisimmät sudenkuopat ja varoitukset

Vaikka laskelmat näyttäisivät vihreää valoa, on olemassa juridisia ja taloudellisia sudenkuoppia, joihin kokematon yrittäjä voi pudota. Yksi yleisimmistä on maksukykytestin laiminlyönti. Osakeyhtiölaki määrää, että osinkoa ei saa jakaa, jos jaon tiedetään vaarantavan yhtiön maksukyvyn. Vaikka taseessa olisi voittovaroja edellisiltä vuosilta, mutta kassa on tyhjä ja laskuja erääntymässä, osinkoa ei voi maksaa. Tämä on rikosvastuullinen päätös hallitukselle (eli usein sinulle itsellesi).

Toinen riski on peitelty osinko. Jos nostat yhtiöstä rahaa yksityiskäyttöön ilman asianmukaista kirjanpitoa tai lainaat yhtiön rahoja itsellesi ilman takaisinmaksutarkoitusta, verottaja voi tulkita sen peitellyksi osingoksi. Seuraukset ovat raskaat: tulo verotetaan kokonaan ansiotulona ja päälle lätkäistään veronkorotukset. Pidä siis yrityksen ja omat rahat tiukasti erillään. Myös nettovarallisuuden keinotekoinen paisuttaminen (esim. ottamalla yhtiölle lainaa ja makuuttamalla sitä tilillä vuoden lopussa) ei yleensä mene läpi verotarkastuksessa, jos sille ei ole liiketoiminnallista perustetta.

Maksukykytesti: Taseen voitto ei ole sama kuin tilin saldo.
Peitelty osinko: Älä käytä firman korttia omiin ruokaostoksiin.
Lainat: Osakaslaina on verotettavaa tuloa, jos sitä ei makseta takaisin.

Varmista aina kirjanpitäjältäsi, että osingonjako on laillinen ja yhtiön maksuvalmius kestää sen.

Tärkeimmät asiat muistaa:

Palkka on yritykselle vähennyskelpoinen kulu, joka pienentää yhteisöveroa – osinko maksetaan verotetusta tuloksesta.

Huojennettu osinko (max 8 % nettovarallisuudesta) on verotehokasta, mutta vaatii yritykseen kertynyttä varallisuutta.

Matalilla tulotasoilla (alle 30 000–40 000 €) palkka on usein kokonaisverotuksellisesti osinkoa edullisempaa.

YEL-työtulon alaraja (15 128 € työttömyysturvaan) tulisi huomioida palkanmaksussa sosiaaliturvan varmistamiseksi.

Nettovarallisuuden kasvattaminen on pitkän aikavälin strategia, joka mahdollistaa suuremmat huojennetut osingot tulevaisuudessa.

Muista nämä

Tarkistuslista

Tarkista yrityksesi nettovarallisuus viimeisimmästä tilinpäätöksestä.Laske 8 % osuus nettovarallisuudesta – tämä on huojennetun osingon maksimi.Arvioi henkilökohtainen veroprosenttisi eri palkkatasoilla (esim. 20k, 30k, 40k).Varmista, että YEL-työtulosi on vähintään työttömyysturvan alarajan (n. 15 128 €) tasolla.Tee maksukykytesti ennen osingonjakoa: onko tilillä oikeasti rahaa?Keskustele kirjanpitäjäsi kanssa ennen tilikauden päättymistä (marraskuu).

Yhteenveto

Palkan ja osingon välinen valinta ei ole mustavalkoinen peli, vaan tasapainoilua verotehokkuuden, sosiaaliturvan ja yhtiön vakavaraisuuden välillä. Matin tapauksessa optimaalinen ratkaisu oli nostaa 35 000 euroa palkkaa ja 4 000 euroa huojennettua osinkoa. Tämä takasi hänelle kohtuullisen veroprosentin, kerrytti eläkettä ja jätti yhtiöön varoja kasvattamaan tulevien vuosien osinkopotentiaalia.

Tärkeintä on ymmärtää oma "guardrail" – se piste, jossa palkan verotus kiihtyy ohi osingon kokonaisverorasituksen. Aloita varmistamalla riittävä palkka arjen pyörittämiseen ja sosiaaliturvan pohjaksi. Kun yrityksesi taseeseen alkaa kertyä voittovaroja, ota osinko mukaan työkalupakkiin. Älä anna verotuksen ohjata liiketoimintaa liikaa, mutta älä myöskään maksa vapaaehtoisesti liikaa veroa tietämättömyyttäsi. Suunnitelmallisuus on yrittäjän paras verokonsultti.

Usein kysyttyä

Voinko nostaa sekä palkkaa että osinkoa samana vuonna?

Kyllä, ja se on usein taloudellisesti järkevin tapa. Palkalla hyödynnetään matalat ansiotuloveroprosentit ja osingolla (erityisesti huojennetulla) täydennetään tuloja verotehokkaasti.

Mitä jos yritys tekee tappiota, voinko maksaa osinkoa?

Osinkoa voi jakaa vain, jos yhtiöllä on taseessa vapaata omaa pääomaa (aiempien tilikausien voittovaroja). Jos tilikausi on tappiollinen, mutta aiemmilta vuosilta on kertynyt voittoa, osinkoa voi jakaa, kunhan maksukyky ei vaarannu.

Vaikuttaako osinko YEL-maksuun?

Ei suoraan. YEL-työtulo määritellään työpanoksen arvon mukaan, ei nostetun palkan tai osingon perusteella. Kuitenkin pelkän osingon nostaminen ilman palkkaa voi herättää eläkeyhtiön kiinnostuksen tarkistaa työtulosi taso.

Seuraavat askeleet