Lyhyesti: elinkeinotoimintaa varten otetun yrityslainan korko on yleensä vähennyskelpoinen, mutta lyhennys ei. Jokainen annuiteettilainan kuukausierä jakautuu korkoon ja lyhennykseen. Korko pienentää tulosta, lyhennys velkaa mutta ei tulosta. Tämä jako menee yrityslainan korkovähennyksessä helposti sekaisin, ja se vaikuttaa suoraan siihen, paljonko rahoitus oikeasti maksaa. Elinkeinotoimintaan liittyvä järjestelypalkkio tai muu nostokulu voi olla vähennyskelpoinen kulun luonteesta ja jaksotuksesta riippuen. Rajanveto alkaa vasta siitä, mihin rahat käytettiin, kenen nimissä velka on ja missä kunnossa yrityksen oma pääoma on. Korkotason vertailun eri rahoittajien välillä löydät yrityslainojen vertailusta, mutta verokohtelu ratkaisee lopullisen hinnan yhtä lailla.
Rajaus, menetelmä ja päivitys
Päivitetty 20.8.2026. Kirjoittaja: Arvento-toimitus. Verosäännöt on tarkistettu Verohallinnon yritysverotusohjeista ja vuoden 2026 peruskorko Valtiovarainministeriön tiedotteesta. Laskuri käyttää annuiteettilainan kuukausikaavaa ja arvioi verohyödyn kertomalla laina-ajan korkokulut valitulla veroprosentilla. Malli olettaa, että korko voidaan hyödyntää verotuksessa; tappiot, korkorajoitukset, jaksotukset ja yksittäisen kulun luonne voivat muuttaa lopputulosta. Laskelma ei sisällä avaus-, vakuus- tai kuukausikuluja. Lähteet tarkistettu 20.8.2026.
Kaavat: kuukausierä = lainasumma × kuukausikorko / (1 − (1 + kuukausikorko)⁻ᵏ), jossa k on kuukausien määrä. Verohyötyarvio = laina-ajan korkokulut × valittu veroprosentti. Toiminimen prosentti on käyttäjän oma rajaveroprosenttiarvio.
Yrityslainan korkovähennys verotuksessa: vähennyskelpoista ja vähennyskelvotonta
Yritysverotus kohdistuu nettotuloon. Tulosta vähennetään menot, jotka on tehty tulon hankkimiseksi, ja rahoituksen hinta kuuluu näihin menoihin. Elinkeinoverolain mukaan elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko on vähennyskelpoinen silloinkin, kun sen suuruus riippuu liikkeen tuloksesta. Velan takaisinmaksu on eri asia. Siinä yritys palauttaa saamaansa pääomaa, eikä varallisuuden siirto suuntaan tai toiseen ole meno.
Lähde: Verohallinnon korkovähennysohje (tarkistettu 20.8.2026). Ohjeen mukaan elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korko on EVL 18 §:n perusteella vähennyskelpoinen.
Mahdollisesti vähennät
- Elinkeinotoiminnan lainan korko
- Järjestelypalkkio tai toimitusmaksu, jos kulun luonne tukee vähennystä
- Nostopalkkio tai tilinhoitokulu, jos se liittyy elinkeinotoiminnan rahoitukseen
- Limiitin varausprovisio, jos se liittyy elinkeinotoiminnan rahoitukseen
- Vakuusjärjestelyn kulu, jos se liittyy elinkeinotoiminnan rahoitukseen
- Rahoitusyhtiön kuukausimaksu kulun luonteen perusteella
Et vähennä
- Lainan lyhennys eli pääoman takaisinmaksu
- Yksityistalouteen nostetun osuuden korot
- Veronkorotukset ja myöhästymismaksut
- Osakkaan omissa nimissään ottaman lainan korot
- Negatiivisen oman pääoman verran leikattu osuus
Rahoituskulujen vähennyskelpoisuus perustuu siihen, liittyykö kulu elinkeinotoimintaan ja mikä on kulun verotuksellinen luonne. Siksi jokainen alla mainittu maksu on tarkistettava tositteesta. Lähde: Verohallinnon korkovähennysohje (annettu 20.11.2023, tarkistettu 20.8.2026).
Vähennys koskee vain elinkeinotoimintaan liittyvää osuutta. Järjestelypalkkion, toimitusmaksun, varausprovision ja muiden rahoituskulujen tarkka käsittely riippuu kulun luonteesta ja verovuodesta, joten listaa ei pidä käyttää ilman tositetta ja kirjanpidon tarkistusta.
Käytännön ero näkyy heti kassassa. Sadantuhannen euron laina kymmenen vuoden maksuohjelmalla vie vuodessa kymmeniä tuhansia euroja, mutta verotuksessa tuosta summasta huomioidaan vain korko-osuus. Alkuvuosina korkoa on suhteellisesti eniten, ja mitä pidemmälle laina etenee, sitä suurempi osa erästä on lyhennystä. Sama laina siis keventää verotusta selvästi enemmän ensimmäisenä vuonna kuin viimeisenä. Jos haluat nähdä, miten kulut ja korko muodostavat lainan kokonaishinnan, käy läpi todellisen vuosikoron laskenta erikseen.
Laske, paljonko laina maksaa vähennyksen jälkeen
Korkovähennys ei tuo rahaa tilille. Se pienentää verotettavaa tulosta, jolloin maksettava vero jää pienemmäksi. Laskuri näyttää, kuinka suureksi ero kasvaa koko laina-ajalla annuiteettilainassa. Luvut ovat suuntaa antavia, ja hyöty toteutuu vain, jos yrityksellä on verotettavaa tuloa. Tappiollisena vuonna vaikutus voi siirtyä vahvistettavan tappion kautta myöhemmäksi.
Korkoa koko laina-ajalta
12 137 €
kuukausierä noin 1 202 €, josta osa on lyhennystä
Korko verojen jälkeen (arvio)
9 709 €
vero pienenee noin 2 427 €, verojen jälkeinen korkoarvio 6,00 %
Tulos on verojen jälkeinen korkoarvio, ei yrityksen todellinen kokonaiskorko. Se ei huomioi korkovähennysrajoitusta, tappioiden ajoitusta tai lainan muita kuluja.
Voitollisessa osakeyhtiössä vähennys on 20 senttiä jokaisesta korkoeurosta
Osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloveroprosentti on 20. Korko kirjataan elinkeinotoiminnan kuluksi, ja verotettavaa tuloa syntyessä vero laskee viidenneksellä korkosummasta. Aritmetiikka on suoraviivaista: kymmenentuhannen euron korkokulu keventää veroa kahdellatuhannella, jos yhtiöllä on verotettavaa tuloa. Nostokulujen vähennyskelpoisuus arvioidaan erikseen kulun luonteen ja jaksotuksen perusteella.
Lähde: Verohallinnon osakeyhtiön tuloverotus (tarkistettu 20.8.2026). Yhteisöveron 20 prosentin oletus koskee tässä osakeyhtiön peruslaskelmaa.
Tästä seuraa hyödyllinen vertailukulma. Kun rahoitustarjouksia punnitaan rinnakkain, nimelliskorko ei ole se luku, jonka yritys lopulta maksaa. Voitollisessa yhtiössä kahdeksan prosentin korko vastaa verojen jälkeen noin 6,4 prosentin kustannusta. Oman pääoman ehtoinen raha ei saa vastaavaa kohtelua, koska osingosta ei tehdä vähennystä yhtiön verotuksessa. Ero on yksi syy siihen, miksi kasvun rahoittaminen velalla on monessa tilanteessa edullisempaa kuin uuden osakepääoman kerääminen. Velan riskit eivät kuitenkaan katoa verohyödyn mukana, ja lyhennykset on maksettava kassavirrasta riippumatta siitä, minkälainen vuosi on menossa. Sen voi testata kassavirtalaskelmalla ennen sopimuksen allekirjoittamista.
Lisätietoa rajoituksista: Verohallinnon vahvistettujen tappioiden ohje ja liikkeen- tai ammatinharjoittajan tappio-ohje (tarkistettu 20.8.2026).
Tappion verohyöty ei aina toteudu heti. Osakeyhtiön vahvistettu tappio vähennetään yleensä seuraavien 10 verovuoden aikana, mutta yli puolen osakekannan omistajanvaihdos voi rajoittaa vähennystä. Toiminimellä verovuoden tappion voi vaatia vähennettäväksi pääomatuloista ennen verotuksen päättymistä, jos se sopii tilanteeseen.
Onko sinun lainasi korko vähennyskelpoinen
Neljä kysymystä ratkaisee valtaosan tapauksista. Vastaukset perustuvat Verohallinnon julkaisemiin ohjeisiin, mutta yksittäisen lainan käsittely varmistetaan aina kirjanpitäjältä.
1. Mihin lainarahat käytettiin?
2. Kenen nimissä laina on?
3. Mikä on yritysmuoto?
Toiminimi: yksityisotot voivat syödä vähennyksen
Yleinen väärinkäsitys on, että toiminimen lainan korot vähennettäisiin yrittäjän pääomatuloista samaan tapaan kuin asuntolainan korot aikoinaan. Näin ei ole. Elinkeinotoiminnan velan korko vähennetään elinkeinotoiminnan tuloksesta, ja vasta tuo tulos jaetaan myöhemmin ansio- ja pääomatuloksi nettovarallisuuden perusteella. Vähennys tapahtuu siis ennen jakoa, ei sen jälkeen.
Toiminimessä on yksi lisäsääntö, jota osakeyhtiössä ei ole. Elinkeinoverolain mukaan elinkeinotoiminnasta johtuneena ei pidetä sitä osaa koroista, joka vastaa yksityisottojen synnyttämää negatiivista oman pääoman jäännöstä kerrottuna korkoprosentilla. Käytettävä korkoprosentti on Suomen Pankin peruskorko lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Peruskorko on 1.7.2026 alkaen 2,75 prosenttia, joten laskentakorko vuoden jälkipuoliskolla on 3,75 prosenttia. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron kahdesti vuodessa, joten luku kannattaa tarkistaa kunkin verovuoden osalta erikseen.
Lähteet: Verohallinnon EVL 18.2 § -kannanotto ja Valtiovarainministeriön peruskorkotiedote (tarkistettu 20.8.2026). Korkoprosentti muuttuu, jos peruskorko muuttuu.
Esimerkki laskusta
Oletetaan, että verovuoden taseessa negatiivisen oman pääoman määrä on 33 000 euroa, tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja, ovat 5 000 euroa ja arvonkorotukset 2 000 euroa. Verohallinnon kaavalla oikaistu negatiivinen jäännös on 33 000 − 5 000 + 2 000 = 30 000 euroa. Vuoden korkokulut ovat 2 000 euroa, joten vähennyskelvoton osuus on 30 000 × 3,75 % = 1 125 euroa ja elinkeinotoiminnasta vähennetään 875 euroa. Esimerkissä ei ole kommandiittiyhtiön äänettömien yhtiömiesten pääomapanoksia.
Sääntö on suunniteltu estämään tilanne, jossa yrittäjä nostaa rahaa yksityistalouteen ja rahoittaa noston yrityksen velalla, mutta vähentää korot liiketoiminnan kuluna. Sama logiikka koskee myös velkaa, joka on nostettu suoraan yksityistalouteen. Verohallinnon ohjeen mukaan velka ei ole elinkeinotoiminnan velkaa siltä osin kuin velkapääoma on nostettu yksityisottona yksityistalouden käyttöön. Yrityksen ja yrittäjän rahojen erottaminen toisistaan ei siis ole pelkkä kirjanpidollinen tapa vaan suora veroasia. Toiminimen verotuksen muut vähennykset ja tulonjaon logiikka avataan tarkemmin toiminimen verotuksen osiossa, ja rahoituksen vaihtoehdot toiminimen yrityslainaa käsittelevällä sivulla.
Lähde: Verohallinnon toiminimiyrittäjän nettovarallisuusohje (tarkistettu 20.8.2026). Sen mukaan yksityistalouteen nostettu velkapääoma ei ole elinkeinotoiminnan velkaa.
Korkovähennysrajoitus koskee harvaa pk-yritystä
Julkisessa keskustelussa korkovähennysrajoitus nousee esiin säännöllisesti, ja moni yrittäjä pelkää sen koskevan itseään. Verohallinnon syventävän ohjeen mukaan rajoitus koskee yhteisöjä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä sekä niitä vastaavia ulkomaisia toimijoita. Yksityinen elinkeinonharjoittaja jää sen ulkopuolelle kokonaan.
Kynnys on korkealla. Rajoitusta ei sovelleta lainkaan, jos verovuoden nettokorkomenot ovat enintään 500 000 euroa. Nettokorkomenoilla tarkoitetaan korkomenojen ja korkotulojen erotusta. Kahdeksan prosentin korkotasolla puolen miljoonan euron korkokulu vastaa yksinkertaistetussa esimerkissä noin 6,25 miljoonan euron velkakantaa, joten tavallinen pk-yritys ei yleensä törmää rajaan. Jos 500 000 euron raja ylittyy, vähennyskelpoisuutta arvioidaan lisäksi 25 prosentin oikaistun tuloksen säännön ja etuyhteyssääntöjen perusteella. Muille kuin etuyhteysosapuolille suoritetuissa nettokorkomenoissa on erillinen 3 miljoonan euron sääntö, jota ei sovelleta samanaikaisesti 25 prosentin laskelman kanssa. Sovellettava mekanismi ja aiempien vuosien vähentämättä jääneet korot tarkistetaan lomakkeen 81 laskennassa.
Merkitystä rajoituksella on ennen kaikkea konsernirakenteissa ja omistajayhtiöiden välisissä lainoissa, joissa korkoa maksetaan etuyhteydessä olevalle taholle. Ohje sisältää myös vapautuksia: rajoitusta ei sovelleta luottolaitoksiin, vakuutuslaitoksiin eikä eläkelaitoksiin, ja tasevertailun perusteella vapautuu yritys, jonka oman pääoman suhde taseen loppusummaan on vähintään yhtä hyvä kuin konsernitaseessa. Jos yrityksessäsi on konsernirakenne tai omistajalainoja, tämä on kohta, jossa kirjanpitäjän kanta kannattaa hankkia etukäteen.
Lähde: Verohallinnon korkovähennysohje (annettu 20.11.2023, tarkistettu 20.8.2026).
Milloin vähennys tehdään ja mitä veroilmoitukseen merkitään
Verotuksessa korko on lähtökohtaisesti sen verovuoden kulu, jolta se suoritetaan. Kirjanpidon jaksotus voi silti noudattaa eri periaatetta. Nostokulujen vähennyskelpoisuus ja jaksotus riippuvat kulun luonteesta, joten järjestelypalkkiota tai toimitusmaksua ei pidä vähentää automaattisesti vain veloituspäivän perusteella. Käsittely varmistetaan tositteesta ja ajantasaisesta ohjeesta.
Lähde: Verohallinnon korkovähennysohje (tarkistettu 20.8.2026). Ohjeessa korko määritellään EVL 23 §:n mukaan sen verovuoden kuluksi, jolta se suoritetaan.
Elinkeinotoiminnan veroilmoituksella korkokulut ilmoitetaan osana tuloslaskelman rahoituskuluja. Lyhennykset eivät näy tuloslaskelmassa lainkaan, vaan taseessa velan vähenemisenä. Jos nettokorkomenot ylittävät 500 000 euroa, mukaan tarvitaan erillinen selvitys nettokorkomenoista lomakkeella 81. Lomakkeella huomioidaan myös aiempien vuosien vähentämättä jääneitä nettokorkomenoja. Katso laskennan yksityiskohdat Verohallinnon lomakkeen 81 ohjeesta. Käytännössä lomake koskee vain harvoja, mutta sen olemassaolo kannattaa tietää siltä varalta, että velkakanta kasvaa esimerkiksi investointirahoituksen myötä.
Laina, osamaksu ja leasing eivät näy verotuksessa samalla tavalla
Kun hankinta rahoitetaan lainalla tai osamaksulla, kone tulee yrityksen taseeseen. Vähennyksiä syntyy kahdesta lähteestä: korosta ja hankintamenon poistoista. Irtaimen käyttöomaisuuden poisto on enintään 25 prosenttia menojäännöksestä vuodessa, joten neljänkymmenentuhannen euron koneesta kirjautuu ensimmäisenä vuonna kuluksi enintään kymmenentuhatta euroa poistoa korkojen lisäksi.
Leasingin verokohtelu riippuu sopimuksen tosiasiallisesta luonteesta. Jos sopimus on vuokranluonteinen, leasingmaksut käsitellään yleensä vuokrakuluina. Kaupanluonteisessa sopimuksessa rahoitettava kohde voi kuulua yrityksen varoihin, jolloin vähennys syntyy poistoista ja rahoituskuluista. Sopimuksen nimike ei yksin ratkaise käsittelyä. Nopeampi kulukirjaus ei silti tarkoita halvempaa rahoitusta, koska ratkaisevaa on kokonaishinta koko käyttöajalta. Verokohtelu on yksi muuttuja muiden joukossa, ja vaihtoehtojen erot on avattu tarkemmin leasingin ja lainan vertailussa.
Lähde: Verohallinnon poisto-ohje (tarkistettu 20.8.2026). Sopimuksen luonne ratkaisee, käsitelläänkö kohdetta vuokrana vai yrityksen varoihin kuuluvana hankintana.
Kaksi esimerkkiä euroina
Osakeyhtiö rahoittaa käyttöpääomaa 60 000 eurolla
Viiden vuoden annuiteettilaina 7,5 prosentin korolla tarkoittaa noin 1 200 euron kuukausierää. Korkoa kertyy koko laina-ajalta runsaat 12 000 euroa. Kun yhtiö tekee voittoa, vähennys pienentää veroa noin 2 400 euroa, jolloin koron nettokustannukseksi jää noin 9 700 euroa. Efektiivinen korkotaso painuu 7,5 prosentista noin kuuteen prosenttiin. Jos rahoitus otetaan juoksevien kulujen kattamiseen, vertailukohtana kannattaa pitää myös käyttöpääomalainan ehtoja.
Toiminimellä on negatiivinen oma pääoma
Oletetaan sama oikaisu kuin yllä: taseen negatiivinen oma pääoma 33 000 euroa, kattamattomat tappiot 5 000 euroa ja arvonkorotukset 2 000 euroa tuottavat oikaistuksi jäännökseksi 30 000 euroa. Yrityksen 25 000 euron laina tuottaa vuodessa noin 2 000 euroa korkoa, josta 30 000 × 3,75 % = 1 125 euroa on tässä oletuksessa vähennyskelvotonta. Elinkeinotoiminnasta vähennetään 875 euroa.
Viisi virhettä, jotka toistuvat vuosi toisensa jälkeen
Koko maksuerä kirjataan kuluksi
Lyhennys kuuluu taseeseen, korko tuloslaskelmaan. Jos kaikki menee kuluksi, tulos näyttää todellista heikommalta ja virhe korjataan viimeistään verotuksessa.
Yksityiskäytön osuutta ei eroteta
Kun samalla lainalla on rahoitettu sekä yrityksen hankinta että yksityistalouden meno, jakoperuste pitää kirjata ylös silloin kun rahat käytetään. Jälkikäteen sitä on vaikea perustella.
Negatiivinen oma pääoma jää huomaamatta
Toiminimellä vähennysoikeus voi kaventua ilman että mikään muuttuu lainasopimuksessa. Taseen oma pääoma kannattaa tarkistaa tilikauden aikana, ei vasta tilinpäätöksessä.
Nostokulut unohtuvat kokonaan
Järjestelypalkkio veloitetaan usein kertaluonteisesti lainan noston yhteydessä, joten se kannattaa erottaa korko- ja lyhennyseristä. Vähennyskelpoisuus ja jaksotus ratkaistaan kulun luonteen, tositteen ja verovuoden perusteella.
Verohyötyä pidetään syynä lainata
Vähennys palauttaa osakeyhtiössä viidenneksen korosta, ei korkoa kokonaan. Kahdeksan prosentin laina maksaa verojen jälkeenkin yli kuusi prosenttia, joten rahoitus kannattaa ottaa käyttötarkoituksen eikä verotuksen takia. Sama koskee lainan ennenaikaista takaisinmaksua, jossa menetetty korkovähennys on harvoin syy jatkaa maksamista.
Seuraavat askeleet
Verokohtelu on sama riippumatta siitä, kuka lainan myöntää, joten valinta ratkeaa korolla, kuluilla ja ehdoilla. Kannattaa laskea kokonaishinta ensin ja vasta sitten katsoa, mitä siitä jää vähennyksen jälkeen maksettavaksi. Nykyisistä korkotasoista ja niiden muodostumisesta saat taustaa yrityslainan koron osiosta.
Kysyttyä lainan verokohtelusta
Lähteet
- Verohallinto: korkovähennysoikeuden rajoittaminen yritysverotuksessa. Ohje 20.11.2023. Soveltamisala, 500 000 euron raja, 25 prosentin sääntö ja vapautukset.
- Verohallinto: kannanottoja yritysverokysymyksiin. Negatiivisen oman pääoman vaikutus korkojen vähennyskelpoisuuteen. Sivun päiväys on 2.6.2003, joten esitetty periaate on rajattu vanhan kannanoton ja vuoden 2026 peruskoron yhdistelmä, ei uusi Verohallinnon päätös.
- Verohallinto: liikkeen- ja ammatinharjoittajan nettovarallisuus. Elinkeinotoiminnan velan määritelmä ja yksityisottona nostettu velkapääoma.
- Verohallinto: osakeyhtiön ja osuuskunnan tuloverotus. Yhteisöjen 20 prosentin tuloveroprosentti ja verotettavan tulon laskenta.
- Valtiovarainministeriö: peruskorko. Peruskorko 2,75 prosenttia 1.7.2026 alkaen ja vahvistamisen periaatteet.
- Verohallinto: poistot elinkeinoverotuksessa. Leasing-sopimuksen tosiasiallisen luonteen ja poisto-oikeuden rajaus.
- Verohallinto: vahvistettujen tappioiden vähentäminen. Tappioiden myöhempään vähentämiseen liittyvät rajaukset.
- Verohallinto: liikkeen- tai ammatinharjoittajan tappiot. Tappion vahvistaminen tai vähentäminen pääomatuloista.
- Verohallinto: lomake 81, selvitys nettokorkomenoista. Nettokorkomenojen ja aiempien vähentämättä jääneiden korkomenojen ilmoittaminen.
Tämä artikkeli on yleisluontoinen eikä korvaa asiantuntijaneuvontaa. Verotus ratkaistaan aina yksittäisen yrityksen tilanteen ja voimassa olevan lainsäädännön perusteella, ja laskelmat ovat suuntaa antavia. Tarkista oman yrityksesi käsittely kirjanpitäjältä tai Verohallinnosta.