Asiakirjapohja

Kirjallinen varoitus työntekijälle – Ilmainen pohja

Tee kirjallinen varoitus, kun työntekijä rikkoo työsuhteen velvollisuuksia. Pohjassa ovat tapahtuma, rikottu velvollisuus, odotukset, seuraus, kuuleminen ja vastaanottokuittaus.

Suomalainen asiakirjapohja
Valmis, tarkistettu pohja
Lataa ilmaiseksi

Kirjoita varoitus, kun työntekijä rikkoo työsuhteen velvollisuuksia eikä suullinen huomautus ole auttanut. Pohjaan tulevat tapahtuma, rikottu velvollisuus, odotukset jatkossa, seuraus, kuuleminen ja vastaanottokuittaus.

Pakolliset kentät ja tietosuoja

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia. Muut tiedot voit jättää tyhjäksi. Puuttuvat valinnaiset kohdat jätetään asiakirjaan alleviivoille (________), jotka täytät käsin tulostuksen jälkeen. Muokattavan version saat lataamalla tekstitiedoston.

Tietosuoja: Nimet, osoitteet ja henkilötunnukset jäävät laitteellesi, eikä niitä lähetetä tekoälylle. Kertomus ja muutospyynnöt käsitellään tekoälyllä ja tallennetaan ilman nimiä palvelun kehittämiseen. Tunnukset ja lomakkeelle jo syöttämäsi tiedot poistetaan kertomuksesta ennen lähetystä, mutta vapaasti kirjoitettuja nimiä ei voi tunnistaa: älä kirjoita niihin nimiä. Tietosuojaseloste.

Miten haluat tehdä kirjallisen varoituksen?

Älä kirjoita nimiä tai henkilötunnuksia. Ne täytetään lomakkeeseen. Jos kirjoitat tunnuksia tai lomakkeelle jo syöttämiäsi tietoja, ne poistetaan kertomuksesta ennen lähetystä. Vapaasti kirjoitettuja nimiä ei voi tunnistaa varmasti, joten jätä ne pois.

Ennen varoitusta

Milloin varoitus tarvitaan

Työnantaja saa irtisanoa työntekijän henkilöön liittyvästä asiallisesta syystä, mutta velvollisuuksien rikkomisen tai laiminlyönnin takia vasta, kun työntekijä on saanut varoituksen ja mahdollisuuden korjata menettelynsä (työsopimuslaki 7 luku 2 §). Tyypillisiä tilanteita ovat toistuva myöhästely, poissaolo ilmoittamatta, ohjeiden noudattamatta jättäminen, epäasiallinen käytös ja huolimattomuus työssä.

Varoitusta ei tarvita, jos rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Varoitus ei myöskään kuulu tilanteisiin, joissa työ vähenee taloudellisista tai tuotannollisista syistä, eikä tilanteisiin, joissa työntekijän työkyky on muuttunut. Koeajalla sopimuksen voi purkaa ilman varoitusta, kunhan syy ei ole syrjivä tai koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallinen. Koeajan purun voi tehdä koeaikapurun pohjalla.

Lakimuutos 1.1.2026

Laki 1390/2025 lievensi henkilöperusteisen irtisanomisen kynnystä: riittää, että syy on asiallinen. Varoitusta koskeva säännös pysyi ennallaan. Jos menettely on tapahtunut kokonaan ennen 1.1.2026, mahdolliseen irtisanomiseen sovelletaan vielä aiempaa säännöstä.

Asiakirjan sisältö

Mitä varoitukseen kirjoitetaan

Varoituksen pitää yksilöidä menettely niin, että työntekijä ymmärtää, mitä hän teki väärin ja mitä häneltä odotetaan. Pelkkä keskustelu odotuksista ei ole varoitus.

Kuvaa tosiasiat, älä luonnetta. Jos rikottu ohje on kirjattu työsopimukseen tai työpaikan ohjeeseen, viittaa siihen. Jos ohje puuttuu, sen voi lisätä seuraavaan sopimukseen työsopimuspohjalla. Kirjoita varoitus kielellä, jota työntekijä ymmärtää.

Kirjoita varoitukseen ainakin

  • mitä tapahtui ja minä päivinä
  • mihin velvollisuuteen menettely kohdistuu: työsopimukseen, työehtosopimukseen, työnantajan ohjeeseen vai lakiin
  • miten työntekijän pitää jatkossa toimia
  • mikä seuraus on, jos menettely toistuu
  • milloin työntekijää kuultiin

Tosiasia

”Saapui 7.10. ja 9.10. aamuvuoroon puoli tuntia myöhässä ilmoittamatta.”

Arvio luonteesta

”On välinpitämätön eikä välitä työajoista.”

Ero

Huomautus vai varoitus

Huomautus on työnantajan muistutus siitä, miten työ tehdään. Sitä ei mainita laissa, ja sen voi antaa suullisesti tai kirjallisesti. Huomautus sopii ensimmäiseen ja lievään laiminlyöntiin.

Varoitus on vakavampi. Se kertoo, että menettelyn jatkuessa työnantaja voi päättää työsuhteen. Varoitusten lukumäärää ei ole säädetty. Lievemmissä asioissa annetaan usein ensin huomautus ja sitten yksi tai useampi varoitus, vakavammassa rikkomuksessa yksikin varoitus voi riittää. Ratkaisevaa on, onko työntekijä saanut todellisen mahdollisuuden korjata toimintansa.

VertailukohtaHuomautusVaroitus
LaissaEi mainitaTyösopimus­laki 7 luku 2 §
MuotoSuullinen tai kirjallinenMuotoa ei säädetty, kirjallinen on paras näyttö
MilloinEnsimmäinen ja lievä laiminlyöntiToistuva tai vakavampi rikkomus
Viesti työntekijälleNäin työ tehdäänJos menettely jatkuu, työsuhde voidaan päättää

Kirjaa aiemmat huomautukset varoitukseen. Lain mukaan irtisanomisperusteen kokonaisharkinnassa otetaan huomioon myös työntekijän muu velvoitteiden vastainen toiminta, ja kirjatusta huomautuksesta jää todiste.

Antotilanne

Kuuleminen ja vastaanottokuittaus

Laki velvoittaa kuulemaan työntekijää ennen irtisanomista, ja silloin hänellä on oikeus käyttää avustajaa (työsopimuslaki 9 luku 2 §). Ennen varoitusta kuulemista ei nimenomaisesti vaadita, mutta se on vakiintunut käytäntö ja vahvistaa näyttöä. Varaa keskustelulle erillinen hetki, älä anna varoitusta kesken työvuoron. Kerro, mistä on kyse, ja anna työntekijän esittää oma näkemyksensä. Jos hän haluaa vastata kirjallisesti, liitä vastine varoitukseen.

Anna varoitus henkilökohtaisesti ja pyydä vastaanottokuittaus. Kuittaus koskee vain vastaanottamista, eikä työntekijä hyväksy sillä varoituksen sisältöä. Jos hän kieltäytyy kuittaamasta, todistaja voi vahvistaa antamisen. Sähköposti käy, kun lähetetty viesti on tallessa, mutta henkilökohtainen antaminen on varmempi näyttö.

Yhdenvertaisuus

Tasapuolisuus ja syrjintäkielto

Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti (työsopimuslaki 2 luku 2 §). Jos yksi saa varoituksen myöhästelystä ja toinen ei samasta asiasta, varoituksen painoarvo heikkenee ja tilanne voi näyttää syrjinnältä. Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän muun muassa iän, alkuperän, kielen, terveydentilan, perhesuhteiden ja ammattiyhdistystoiminnan perusteella (yhdenvertaisuuslaki 8 §). Työntekijää ei saa myöskään kohdella epäsuotuisasti siksi, että hän on vedonnut oikeuksiinsa.

Varoituksen syy on menettely, ei sen tausta

Jos työntekijä on ollut poissa sairauden vuoksi, sairaus ei ole varoituksen peruste, vaikka ilmoittamatta jättäminen voi olla. Älä kirjoita varoitukseen terveystietoja: työnantajan on säilytettävä ne erillään muista henkilötiedoista (laki yksityisyyden suojasta työelämässä 5 §).

Ajallinen yhteys

Kuinka kauan varoitus on voimassa

Laki ei aseta varoitukselle voimassaoloaikaa, eikä vuoden 2026 lakimuutos lisännyt sellaista. Hallituksen esityksen (HE 158/2025) mukaan varoituksella on oltava ajallinen ja asiallinen yhteys myöhempään rikkomukseen, eikä kaavamaisia vanhentumisaikoja voi soveltaa. Oikeuskäytännössä on vedottu noin vuoden ikäisiin varoituksiin, ja vanhemmallakin varoituksella voi olla merkitystä, jos rikkomukset liittyvät samaan asiaan.

Täysin eri asiasta annettu varoitus painaa vähän. Mitä pidempi aika on kulunut, sitä tärkeämpää on, että varoitus on kirjallinen ja päivätty, koska näyttötaakka on työnantajalla. Tarkista myös sovellettava työehtosopimus: joissakin työehtosopimuksissa varoituksen voimassaolo on rajattu, esimerkiksi 12 kuukauteen (HE 158/2025).

Varoituksen jälkeen

Kun menettely toistuu

Anna työntekijälle aikaa korjata toimintansa. Aikaa tarvitaan usein vähintään pari viikkoa, lievissä asioissa enemmän. Sovi tarvittaessa seurantakeskustelu ja kerro, miten tuet korjaamista, esimerkiksi kertaamalla ohjeen. Työnantajan oma ohjeistus kuuluu lain mukaan irtisanomisperusteen kokonaisharkintaan.

Jos sama tai samankaltainen menettely toistuu varoituksen jälkeen, irtisanominen voi tulla kyseeseen. Kuule työntekijää ennen päätöstä ja tee irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun sait tiedon perusteesta (työsopimuslaki 9 luku 1 ja 2 §). Ilmoitus tehdään irtisanomisilmoituksen pohjalla, ja irtisanomisaikalaskuri näyttää noudatettavan ajan. Perusteeton irtisanominen voi tulla kalliiksi: korvaus on vähintään kolmen ja enintään 24 kuukauden palkka (työsopimuslaki 12 luku 2 §).

Valtion virkamiehen sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijan varoituksesta säädetään omissa laeissaan (valtion virkamieslaki 750/1994, laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 304/2003). Tämä pohja on tarkoitettu työsopimussuhteisiin.

Usein kysyttyä

Kysymyksiä varoituksesta

Laki ei vaadi kirjallista muotoa, mutta työnantajalla on näyttötaakka varoituksen antamisesta. Kirjallinen, päivätty ja kuitattu varoitus on paras todiste, jos asia myöhemmin riitautetaan.

Määrää ei ole laissa. Yksi varoitus voi riittää, jos sama tai samankaltainen menettely toistuu sen jälkeen. Lievissä asioissa annetaan usein ensin huomautus ja sitten varoitus. Erittäin vakavassa rikkomuksessa varoitusta ei tarvita lainkaan (työsopimuslaki 7 luku 2 §).

Voimassaoloaikaa ei ole säädetty. Varoituksella on oltava ajallinen ja asiallinen yhteys uuteen rikkomukseen. Oikeuskäytännössä on vedottu noin vuoden ikäisiin varoituksiin, ja vanhempikin voi olla merkityksellinen samanlaisissa rikkomuksissa. Työehtosopimus voi kuitenkin rajata varoituksen voimassaolon, esimerkiksi 12 kuukauteen, joten tarkista sovellettava TES.

Ei ole pakko. Allekirjoitus on vain vastaanottokuittaus, eikä työntekijä hyväksy sillä varoituksen sisältöä. Jos hän kieltäytyy kuittaamasta, anna varoitus todistajan läsnä ollessa tai lähetä se kirjattuna kirjeenä ja säilytä todiste.

Laki ei nimenomaisesti vaadi sitä, mutta työntekijän kuuleminen ennen varoitusta on vakiintunut käytäntö ja tekee varoituksesta vahvemman näytön. Laki edellyttää kuulemista vasta ennen irtisanomista ja purkua (työsopimuslaki 9 luku 2 §).

Työntekijä voi antaa kirjallisen vastineen, joka liitetään varoitukseen. Tehyn työelämäoppaan mukaan varoitusta ei voi riitauttaa tuomioistuimessa erikseen, vaan sen peruste arvioidaan, jos työsuhde myöhemmin päätetään.

Aloittavalle

Rahoitus

  • Yrityslainojen tilastot

Verot & Palkat

Arvolaskurit

Talouslaskurit

Hinnoittelu

Kasvu & Exit

Vertailut

Asiakirjamallit

Markkinapaikat

Arvento

Yhteystiedot

Arvento on Aimiten Oy:n kehittämä arvonmäärityksen työkalu pk-yrityksille.

[email protected]

© 2026 Arvento - Aimiten | Kaikki oikeudet pidätetään