Testamenttipohja ja ohje
Kokoa testamenttiluonnos valmiista lausekkeista, tulosta se ja allekirjoita kahden todistajan edessä. Teksti syntyy selaimessasi, eikä tietojasi lähetetä minnekään.
Mitä testamentilta vaaditaan?
Testamentti täyttää muotovaatimukset, kun se on kirjallinen, tekijä allekirjoittaa sen tai tunnustaa allekirjoituksensa omakseen ja kaksi esteetöntä todistajaa on silloin yhtä aikaa läsnä. Todistajat tietävät, että asiakirja on testamentti, ja merkitsevät nimikirjoituksensa yhteyteen ammattinsa, asuinpaikkansa sekä todistamisen paikan ja ajan (perintökaaren 10 luvun 1 ja 2 §).
Tietokoneella laadittu ja tulostettu testamentti käy, mutta se allekirjoitetaan käsin. Sähköinen allekirjoitus ja etätodistaminen eivät nykylain mukaan ole mahdollisia.
Luonnos, ei oikeudellista neuvontaa
Tämä on testamenttiluonnos, ei oikeudellinen neuvo. Testamentti on pätevä vain, jos se allekirjoitetaan perintökaaren 10 luvun mukaisesti kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä. Luonnos ei ota huomioon perheesi, omaisuutesi tai verotuksesi erityispiirteitä. Jos sinulla on lapsia, uusperhe, yritys tai omaisuutta ulkomailla, tarkistuta testamentti juristilla ennen allekirjoittamista. Arvento ei vastaa testamentin pätevyydestä eikä sen seurauksista.Täytä tiedot
Aloita valitsemalla testamentin tyyppi. Kentät muuttuvat valinnan mukaan.
Ei henkilötunnusta.
Tieto ei mene testamenttiin. Se ohjaa vain sitä, mitä varoituksia näytetään.
Teksti kootaan selaimessasi. Kirjoittamiasi nimiä ja tietoja ei lähetetä minnekään eikä tallenneta. Tilastoihin tallentuu vain valitsemasi testamentin tyyppi ja oikeuden laji.
Muotovaatimukset käytännössä
Perintökaaren 10 luku edellyttää viisi asiaa.
- Testamentti tehdään kirjallisesti. Käsin kirjoittaminen ei ole pakollista.
- Tekijä allekirjoittaa testamentin tai tunnustaa todistajille jo tekemänsä allekirjoituksen omakseen.
- Molemmat todistajat ovat paikalla samaan aikaan, kun tekijä allekirjoittaa tai tunnustaa allekirjoituksensa. Vasta sen jälkeen todistajat allekirjoittavat.
- Todistajat tietävät, että asiakirja on testamentti. Sisältöä heidän ei tarvitse tietää, ja sen kertominen on tekijän päätettävissä.
- Todistajat kirjoittavat nimikirjoituksensa yhteyteen ammattinsa, asuinpaikkansa sekä todistamisen paikan ja ajan.
Jos testamentti riitautetaan, todistajien merkitsemää todistusta oikeasta menettelystä pidetään uskottavana, ellei luotettavuutta heikentäviä seikkoja ilmene. Siksi luonnoksen lopussa on todistuslauseke, jonka todistajat täyttävät itse. Todistajien tietoja ei esitäytetä, koska ne kirjoitetaan käsin allekirjoitustilanteessa.
Poikkeus on hätätestamentti: jos sairaus tai muu pakottava syy estää tavallisen testamentin tekemisen, sen voi tehdä suullisesti kahden yhtä aikaa läsnä olevan todistajan edessä. Se raukeaa, jos tekijällä on esteen lakattua kolmen kuukauden ajan tilaisuus tehdä tavallinen testamentti. Tämä pohja ei tuota hätätestamenttia.
Ketkä eivät voi olla todistajia?
Todistajaksi ei saa ottaa
- alle 15-vuotiasta tai henkilöä, joka sieluntoiminnan häiriön vuoksi ei kykene todistamaan
- tekijän puolisoa
- tekijän vanhempia, isovanhempia, lapsia tai lapsenlapsia
- tekijän appivanhempia, vävyä, miniää, lapsipuolia tai isä- tai äitipuolta
- tekijän sisaruksia ja heidän puolisoitaan
- tekijän ottovanhempaa tai ottolasta.
Lisäksi kukaan ei saa todistaa määräystä, joka tehdään hänen itsensä, hänen puolisonsa tai edellä lueteltujen läheistensä hyväksi. Jos tätä sääntöä rikotaan, testamentti on pätemätön siltä osin. Testamentin toimeenpanijaksi määrätty saa toimia todistajana.
Käytännön valinta
Pyydä todistajiksi kaksi täysi-ikäistä ulkopuolista, jotka eivät ole sukua sinulle eivätkä testamentin saajille. Hyvä vaihtoehto on esimerkiksi naapuri, työkaveri tai pankin tai lakitoimiston henkilökunta.Yleistestamentti, erityistestamentti ja keskinäinen testamentti
| Tyyppi | Mitä sillä määrätään | Saaja |
|---|---|---|
| Yleistestamentti | Koko omaisuus tai osuus siitä | Kuolinpesän osakas |
| Erityistestamentti eli legaatti | Yksilöity omaisuus tai rahasumma | Ei ole kuolinpesän osakas |
| Keskinäinen testamentti | Puolisot määräävät toistensa hyväksi ja usein myös sen, mitä tapahtuu lesken kuoltua | Eloonjäänyt puoliso, toissijaisesti muut |
Omistusoikeus vai käyttöoikeus?
Omistusoikeustestamentissa saaja saa omaisuuden omakseen ja voi määrätä siitä vapaasti, ellei testamentissa ole rajoituksia. Käyttöoikeus- eli hallintaoikeustestamentissa yksi saa käyttöoikeuden ja toinen omistusoikeuden. Käyttöoikeuden haltija saa hallita omaisuutta ja sen tuoton, mutta ei saa luovuttaa oikeuttaan eikä myydä tai pantata omaisuutta ilman omistajan lupaa. Omistaja ei puolestaan saa luovuttaa tai pantata omaisuutta ilman haltijan suostumusta (perintökaaren 12 luku).
Tyypillinen keskinäinen ratkaisu on, että leski saa käyttöoikeuden yhteiseen kotiin ja lapset omistusoikeuden. Jos leskelle tuleva omaisuus määrätään lesken oikeuden päätyttyä muille, sovelletaan perintökaaren 3 luvun sääntöjä vastaavasti, eikä leski voi testamentata sitä osaa, joka kuuluu ensiksi kuolleen toissijaisille saajille.
Testamentti puolisolle raukeaa, jos avioliitto purkautuu muusta syystä kuin tekijän kuolemaan tai avioeroasia on vireillä kuolinhetkellä. Jos toinen puoliso peruuttaa tai muuttaa keskinäistä testamenttia yksipuolisesti molemminpuolisen määräyksen olennaisten edellytysten vastaisesti, hän menettää testamenttiin perustuvan oikeutensa.
Lakiosa rajaa sitä, mitä voit testamentata
Lakiosa kuuluu rintaperillisille eli lapsille ja heidän jälkeläisilleen sekä ottolapsille. Se on puolet siitä perintöosasta, jonka perillinen saisi ilman testamenttia. Leskellä, vanhemmilla, sisaruksilla tai avopuolisolla ei ole lakiosaa.
Esimerkki
Jäämistö on 200 000 € ja lapsia on 2. Lakimääräinen perintöosa on 100 000 € kummallekin, joten lakiosa on 50 000 € kummallekin. Testamentilla voit määrätä vapaasti 100 000 €.
Testamentti on lakiosaperillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se loukkaa lakiosaa, mutta vain jos perillinen vaatii lakiosaansa. Vaatimus on ilmoitettava testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti 6 kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi. Jos vaatimusta ei tehdä, testamentti pysyy voimassa. Testamentin saaja voi maksaa lakiosan rahana, ellei testamentissa ole toisin määrätty.
Lakiosan laskennassa jäämistöön lisätään ennakkoperintö ja tietyt testamenttiin rinnastettavat lahjat sekä kohtuuttoman suuret henkivakuutusmaksut kolmatta edunsaajaa varten. Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista vain laissa lueteltujen ankarien perusteiden nojalla, ja peruste on mainittava testamentissa. Siihen tarvitset juristin.
Lesken asema: asumisoikeus ja tasinkoetuoikeus
Leski perii puolisonsa vain, jos rintaperillisiä ei ole. Jos lapsia on, leski saa kuitenkin pitää jäämistön jakamattomana hallinnassaan, ellei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai testamentista muuta johdu.
Lesken oikeus jäädä asumaan on vahvempi kuin testamentti. Rintaperillisen jakovaatimuksesta ja testamentinsaajan oikeudesta riippumatta leski saa pitää hallinnassaan yhteisenä kotina käytetyn tai muun kodiksi sopivan asunnon, ellei hänellä ole omaa kodiksi sopivaa asuntoa. Tavanomainen asuntoirtaimisto jätetään aina lesken hallintaan. Tätä oikeutta ei voi poistaa testamentilla (perintökaaren 3 luvun 1 a §).
Avio-oikeuden alaisen omaisuuden ositus tehdään ennen perinnönjakoa. Ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen leski ei ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan vainajan perillisille (avioliittolain 103 §). Jos leski on varakkaampi, hän voi siis kieltäytyä maksamasta tasinkoa. Jos vainaja oli varakkaampi, leski saa tasinkoa, ja testamentti koskee vain sitä, mitä vainajalle jää osituksen jälkeen. Testamentilla ei voi myöskään määrätä toisen omistamasta omaisuudesta: yhteisomistuksessa testamentata voi vain oman osuutensa.
Avopuoliso ei peri ilman testamenttia, ja hänellä on vain oikeus harkinnanvaraiseen avustukseen. Jos haluat turvata avopuolisosi, testamentti on käytännössä ainoa keino.
Mitä testamentilla ei voi tehdä
| Asia | Miksi ei |
|---|---|
| Henkivakuutuksen edunsaajan muuttaminen | Muutos on mitätön, ellei siitä ole ilmoitettu kirjallisesti vakuutusyhtiölle (vakuutussopimuslain 47 ja 48 §). Edunsaajalle maksettava korvaus ei kuulu kuolinpesään. |
| Lasten lakiosan poistaminen | Lapsi voi vaatia lakiosansa 6 kuukauden kuluessa tiedoksiannosta. |
| Lesken asumisoikeuden poistaminen | Oikeus on voimassa testamentinsaajan oikeudesta riippumatta. |
| Puolisosi avio-oikeuden poistaminen omaan omaisuuteesi | Vain avioehtosopimuksella, joka rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa. Testamentissa voit kuitenkin sulkea saajan puolison avio-oikeuden pois. |
| Sopimus elossa olevan henkilön jäämistöstä | Sopimus on pätemätön. |
| Testamentti henkilölle, joka ei ole elossa tekijän kuollessa | Määräys on tehoton. Poikkeus on määräys, jonka mukaan elävän saajan tulevat lapset saavat omistusoikeuden myöhemmin. |
| Lupaus olla peruuttamatta testamenttia | Lupaus ei sido. Testamentin voi aina peruuttaa. |
Testamentin peruuttaminen ja muuttaminen vaativat saman muodon kuin uuden testamentin tekeminen. Siksi muutokset kannattaa tehdä laatimalla kokonaan uusi testamentti, jossa aiemmat peruutetaan.
Missä testamentti säilytetään?
Digi- ja väestötietovirasto ei tällä hetkellä säilytä eikä rekisteröi testamentteja, eikä valtakunnallista testamenttirekisteriä ole. Avioehto rekisteröidään, testamentti ei. Oikeusministeriö on arvioinut sähköistä testamenttia ja testamenttirekisteriä, mutta arvio ei ole voimassa olevaa lakia.
Säilytys on siis sinun vastuullasi. Vaihtoehdot ovat varma paikka kotona, pankin tallelokero, lakitoimisto tai testamentin saaja. Kerro luotetulle henkilölle, että testamentti on olemassa ja missä alkuperäinen on. Pelkkä kopio ei yleensä riitä perinnönjaon pohjaksi. Tekijän kuoltua testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille, ja perillisen moiteaika on kuusi kuukautta tiedoksiannosta. Pesän asioiden hoitoon tarvitaan usein myös kuolinpesän pankkiasioiden valtakirjan.
Perintövero pääpiirteittäin
Testamentilla saatu omaisuus on perintöä, ja saaja maksaa siitä perintöveroa. Veroluokka määräytyy saajan sukulaisuussuhteen mukaan, ei testamentin tyypin mukaan. Alle 30 000 € perintöosuus on verovapaa. Laske, paljonko testamentin saajalle jää perintöveroa, perintöverolaskurilla, ja vertaa tulosta elinaikaiseen lahjaan lahjaverolaskurilla.
- Yleistestamentin saaja maksaa perintöveroa ja on kuolinpesän osakas, joten hän vastaa pesän veroasioista yhdessä muiden kanssa.
- Erityistestamentin saaja maksaa perintöveroa saamansa omaisuuden arvosta, mutta ei ole kuolinpesän osakas.
- Pelkän hallintaoikeuden saaja ei maksa perintöveroa. Omistusoikeuden saaja maksaa veron arvosta, josta on vähennetty hallintaoikeuden pääomitettu arvo.
- Lesken oikeus asua yhteisessä kodissa käsitellään samoin: Verohallinto vähentää hallintaoikeuden arvon omistusoikeuden saaneilta perillisiltä, kun asia on merkitty perukirjaan.
- Keskinäisen testamentin ja toissijaismääräyksen verotus riippuu testamentin ehdoista. Tarkista se Verohallinnon ohjeesta tai asiantuntijalta.
Esimerkki hallintaoikeudesta
Asunnon käypä arvo on 150 000 €. Hallintaoikeuden pääomitettu arvo lasketaan kaavalla ikäkerroin × käypä arvo × tuottokerroin. Kun ikäkerroin on 7 ja tuottokerroin 5 %, arvo on 52 500 €. Omistusoikeuden saajan verotettava osuus on 97 500 €, ja hänen perintöveronsa veroluokassa I on Arventon 2026-asteikolla 7 675 €. Ilman hallintaoikeutta vero olisi 14 500 €.
Lisätietoa antavat Verohallinnon sivut testamentit perintöverotuksessa ja hallintaoikeus perintöverotuksessa.
Milloin tarvitset juristin?
Pohja sopii yksinkertaiseen tilanteeseen: yksi tai kaksi selkeää määräystä, ei yritystä eikä ulkomaista omaisuutta. Ota yhteys juristiin, jos
- sinulla on lapsia ja testamentti poikkeaa lakimääräisestä jaosta merkittävästi
- perheesi on uusperhe, lapsia on eri suhteista tai puolisollasi on lapsia, jotka eivät ole sinun lapsiasi
- omaisuuteen kuuluu yritys, maatila, metsä tai yrityksen osakkeita, jolloin myös sukupolvenvaihdos on mietittävä
- sinulla on omaisuutta ulkomailla tai asut tai olet asunut ulkomailla
- haluat toissijaismääräyksiä useammalle polvelle, ehtoja (esimerkiksi avio-oikeuden poissulkeminen saajan puolisolta), tarkoitemääräyksen tai testamentin toimeenpanijan
- haluat tehdä jonkun perinnöttömäksi tai vähentää lakiosaa
- toimintakykysi voi myöhemmin tulla kyseenalaiseksi, esimerkiksi muistisairauden tai vakavan sairauden vuoksi
- haluat vaikuttaa testamentilla perintöverotukseen.
Usein kysytyt kysymykset
Lähteet: Perintökaari 40/1965 (Finlex), Avioliittolaki 234/1929 (Finlex), Vakuutussopimuslaki 543/1994 (Finlex), Verohallinto. Pohjan lausekkeet ovat Arventon omia, perintökaaren sanamuotoihin nojaavia. Virallista viranomaisen testamenttimallia ei ole.
Aiheeseen liittyvät työkalut
Muut sopimukset-laskurit
Sopimukset
Muut työkalut