Palkankorotuslaskuri: paljonko korotuksesta jää käteen?
Syötä nykyinen palkka ja korotus euroina tai prosentteina. Laskuri näyttää nettopalkan ennen ja jälkeen, korotuksen marginaaliveron ja sen, ylittääkö korotus inflaation.
Paljonko palkankorotuksesta jää käteen?
3 %:n korotus 3 500 € kuukausipalkkaan on 105 € kuussa, mutta käteen jää 58,38 €. Netto kasvaa 2,14 %, koska korotukseen osuu 44,4 % marginaaliveroaste (esimerkissä Helsinki, ei kirkollisveroa). Inflaatio on 2,2 % (elokuu 2026), joten nettopalkan reaalinen muutos on −0,05 %.
Korotukseen osuu enemmän veroa kuin palkan keskimääräiseen veroprosenttiin, koska valtion tuloveroasteikko on progressiivinen. Tasaprosenttiset maksut (TyEL, työttömyysvakuutus) menevät lisäksi jokaisesta bruttoeurosta. Mitä suurempi palkka, sitä pienempi osa korotuksesta yleensä jää käteen, mutta marginaali tasaantuu noin 49–53 prosenttiin yli 5 000 euron kuukausipalkoilla.
Päivitetty 8.10.2026 · Lähde: Verohallinnon vuoden 2026 ennakonpidätysperusteet, Tilastokeskus (kuluttajahinnat).
Laske korotuksen vaikutus
Laskelma käyttää vuoden 2026 veroperusteita.
Kuntaa ei valittu, käytetään kunnallisveron keskiarvoa 7,57 %.
Nettopalkka korotuksen jälkeen
2 708,75 € / kk
Ennen korotusta 2 652,53 €. Muutos +56,22 € / kk (+2,12 %), vuodessa +675 €.
Ennen ja jälkeen
| €/kk | Ennen | Jälkeen |
|---|---|---|
| Bruttopalkka | 3 500,00 € | 3 605,00 € |
| Nettopalkka | 2 652,53 € | 2 708,75 € |
| Verokortin prosentti | 16,02 % | 16,67 % |
Reaalinen bruttomuutos: +0,78 %. Nettopalkka kasvaa inflaatiota hitaammin tai laskee.
Miksi nettopalkka kasvaa bruttoa vähemmän?
Marginaaliveroaste kertoo, kuinka suuri osa viimeisestä lisäeurosta menee veroihin ja palkansaajan maksuihin. Laskuri määrittää sen korotuksen todellisesta vaikutuksesta: yksi miinus nettomuutos jaettuna bruttomuutoksella. Luku sisältää valtion tuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron, sairaanhoitomaksun, päivärahamaksun, Yle-veron, TyEL-maksun ja työttömyysvakuutusmaksun.
Alle noin 1 600 euron kuukausipalkoilla marginaali on selvästi pienempi, koska työtulovähennys kasvaa vielä palkan mukana. Sen jälkeen marginaali nousee, koska vähennys on enimmäismääränsä (3 430 euroa vuodessa) ja valtion veroasteikon alimmat portaat (12,64 % ja 19 %) täyttyvät nopeasti. Laskurin esimerkeissä 2 000–3 000 euron palkoilla marginaali on noin 32–40 prosenttia ja 4 000–10 000 euron palkoilla 49–51 prosenttia. Verot ja maksut lasketaan samalla moduulilla kuin palkkaverolaskurissa, joten luvut täsmäävät sen kanssa.
Riittääkö korotus inflaatioon?
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat 2,2 % vuoden takaisesta (elokuu 2026, StatFin-taulukko 122p). Laskuri vertaa nettopalkan kasvua tähän lukuun jakokaavalla: (1 + nettomuutos) / (1 + inflaatio) − 1. Pelkkä vähennyslasku antaa suuntaa, mutta ei täsmää.
Vertailu olettaa, että korotus kattaa saman 12 kuukauden jakson kuin inflaatioluku. Jos edellisestä korotuksesta on pidempi aika, hinnat ovat voineet nousta enemmän. Inflaatioluku päivitetään, kun Tilastokeskus julkaisee uuden kuukauden.
Tyypilliset työehtosopimuskorotukset 2026
Yleiskorotukset ovat 2026 taulukon aloilla 2,1 %–2,9 %. Paikalliset erät mukaan lukien korotus on noin 2,5 %–3,0 %. Toteutunut korotus voi poiketa, jos yrityksessä on sovittu erästä toisin. Lista ei ole täydellinen: siinä ovat vain ne alat, joiden korotus on tarkistettu liiton tai valtion omasta asiakirjasta.
| Ala | Korotus 2026 | Lähde |
|---|---|---|
| Teknologiateollisuus, työntekijät | 1.3.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yritys- ja työpaikkakohtainen erä 0,6 %Erä toteutuu tässä muodossa, ellei paikallisesti sovita toisin. | Teollisuusliitto, Teknologiateollisuuden 2025–2027 tes-infojen materiaali |
| Kauppa (PAM) | 1.8.2026: 2,5 % kaikille 31.7.2026 työsuhteessa oleville, taulukkopalkat 2,5 % | PAM, Kaupan palkankorotusohje vuosille 2025–2028 |
| Kunta-ala (KVTES) | 1.8.2026: yleiskorotus 2,27 %. 1.10.2026: paikallinen järjestelyerä 0,2 % ja kehittämisohjelman eräKokonaiskorotus riippuu paikallisista eristä. | KT Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat, KVTES 2025–2028 allekirjoituspöytäkirja |
| Valtio (VES) | 1.10.2026: yleiskorotus 2,10 % ja paikallinen virastoerä 0,90 %Virastossa voidaan sopia enintään 1,90 %:n erä, jolloin yleiskorotus on 1,10 %. | Valtioneuvosto, Valtion työmarkkinaratkaisu hyväksytty (5.5.2025) |
| Kemianteollisuus (muovituote- ja kemian tuoteteollisuus, työntekijät) | 1.4.2026: yleiskorotus 2,3 % ja yritys- tai toimipaikkakohtainen erä 0,6 %Erä toteutuu tässä muodossa, ellei paikallisesti sovita toisin. | Kemianteollisuus ry, allekirjoituspöytäkirja 2025–2027 |
| Talonrakennusala, työntekijät | 1.6.2026: 2,9 %, taulukkopalkat 2,9 % | Rakennusliitto, Talonrakennusalan työehtosopimus 2025–2028 |
| Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palvelut (PAM) | 1.6.2026: 2,9 %, taulukkopalkat samoin | PAM, MaRa-TES ohjeistus 2025 |
Toimihenkilösopimukset ja hyvinvointialueiden sopimus eivät ole listassa. Tarkista oman alasi korotus työehtosopimuksesta tai luottamusmieheltä.
Usein kysyttyä palkankorotuksesta
Paljonko palkankorotuksesta jää käteen?
Kolmen prosentin korotuksesta jää käteen laskurin esimerkeissä (2 000–10 000 euroa kuukaudessa) noin 49–68 prosenttia. Pienillä palkoilla osuus on suurempi ja suurilla pienempi. Esimerkit on laskettu keskimääräisellä kunnallisverolla, ilman kirkollisveroa. Laskuri näyttää tarkan summan palkan ja kunnan mukaan.
Mikä on korotuksen marginaaliveroaste?
Marginaaliveroaste kertoo, kuinka suuri osa korotuksesta menee veroihin ja palkansaajan maksuihin. Se lasketaan kaavalla 1 − nettomuutos / bruttomuutos. Laskurin esimerkeissä (2 000–10 000 euroa kuukaudessa) se on 32–51 prosenttia. Esimerkit on laskettu keskimääräisellä kunnallisverolla, ilman kirkollisveroa.
Riittääkö palkankorotus inflaatioon?
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat vuodessa 2,2 prosenttia (elokuu 2026). Kolmen prosentin bruttokorotus kasvattaa nettopalkkaa laskurin esimerkeissä 2,1–2,5 prosenttia, ja reaalinen muutos on −0,1 ja +0,3 prosentin välillä. Neljän prosentin korotuksella nettopalkka kasvaa 2,8–3,3 prosenttia ja reaalinen muutos on +0,6 ja +1,1 prosentin välillä. Kolmen prosentin korotus on inflaation tuntumassa: osassa esimerkeistä nettopalkka ylittää sen, osassa ei. Neljän prosentin korotus ylittää inflaation kaikissa esimerkeissä. Esimerkit on laskettu keskimääräisellä kunnallisverolla, ilman kirkollisveroa.
Laskelman rajaukset
Laskelma olettaa tasaisen kuukausipalkan koko vuoden ja 18–64-vuotiaan palkansaajan maksut. Kirkollisverona käytetään keskiarvoa 1,38 %, vaikka prosentti vaihtelee seurakunnittain. Lomaraha, bonukset, luontoisedut ja verovähennykset, jotka haetaan itse, eivät ole mukana. Oma verokorttisi voi poiketa laskelmasta.Palkkaverolaskuri
Laske nettopalkka mistä tahansa bruttopalkasta.
Veroprosenttilaskuri
Arvioi verokortin prosentti vuositulojen mukaan.
Lomarahalaskuri
Laske lomaraha ja lomakorvaus erikseen.
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin: kuluttajahintaindeksin vuosimuutos (122p), Verohallinto: ansiotulojen verotus, ETK: työeläkemaksut 2026, Työllisyysrahasto: työttömyysvakuutusmaksut 2026. Tiedot haettu 8.10.2026.
Muut verotus-laskurit
Verotus
Kannattavuus & hinnoittelu