Vuosilomalaskuri: lomapäivien kertyminen ja lomapalkka

Vuosiloman ansaintasäännöt

Vuosilomalain 5 § antaa lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, kertymä on 2 arkipäivää kuukaudelta. Sama pykälä määrää, että päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään, joten 17,5 päivää on käytännössä 18 lomapäivää.

Se, milloin kuukausi on täysi, ratkeaa 6 §:stä. Pääsääntö on 14 työssäolopäivää kalenterikuukaudessa. Jos työtä tehdään sopimuksen mukaan niin harvoina päivinä, ettei 14 päivää täyty, kuukausi on täysi 35 työtunnilla. Työntekijään sovelletaan vain toista sääntöä, ei molempia rinnakkain.

Lomanmääräytymisvuosi ja lomakausi

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.–31.3. ja lomakausi 2.5.–30.9. Lomapäivät ansaitaan lomanmääräytymisvuoden aikana ja pidetään sitä seuraavalla lomakaudella. Lomasta 24 arkipäivää sijoitetaan lomakaudelle kesälomana, ja ylimenevä osa on talvilomaa, joka annetaan viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä.

Arkipäiviä ovat kaikki muut viikonpäivät kuin sunnuntai, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai siis kuluttaa lomapäivän, vaikka töitä ei lauantaisin tehtäisi. Neljän viikon yhtenäinen kesäloma vastaa 24:ää arkipäivää. Tämän arkipäivämäärän ja tavallisen työpäivämäärän eron sekä Suomen arkipyhät kuluvalle ja seuraavalle vuodelle näet työpäivälaskurista.

Miten lomapalkka lasketaan?

Kuukausipalkkainen saa 10 §:n mukaan saman palkan myös loman ajalta. Yksittäisen lomapäivän palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka 25:llä, mikä on vuosilomalain 17 §:n 3 momentin jakaja. Tuntipalkkaisen, joka tekee alle 14 päivää kuukaudessa, lomapalkka on 12 §:n mukaan 9 prosenttia lomanmääräytymisvuoden ansiosta tai 11,5 prosenttia, kun työsuhde on jatkunut vähintään vuoden.

Lomapalkan päälle maksetaan monilla aloilla lomaraha, josta ei säädetä laissa vaan työehtosopimuksessa. Sen osuuden laskee lomarahalaskuri, ja lomapalkasta pidätettävän veron arvioi palkkaverolaskuri.

Tuntipalkkaisen keskipäiväpalkkaan perustuvaa laskentaa (11 §) tämä laskuri ei tee, koska siinä lomapalkka määräytyy lomapäivien määrään sidotusta kerrointaulukosta. Tarkista se työehtosopimuksesta tai palkanlaskennasta.

Lomakorvaus työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, pitämättömät lomapäivät maksetaan lomakorvauksena. Korvaus lasketaan samalla tavalla kuin lomapalkka. Jos työsuhde on päättyessään jatkunut vähintään vuoden, kuluvan lomanmääräytymisvuoden alusta kertyy 2,5 arkipäivää kuukaudelta 17 §:n 1 momentin mukaan.

Lomakorvaus maksetaan lopputilin yhteydessä yhdessä viimeisen palkan ja mahdollisen odotusajan palkan kanssa. Koko lopputilin summan arvioi lopputililaskuri. Työsuhteen päättämisen muotovaatimukset hoituvat irtisanomisilmoituksella, ja vuosilomaa koskevat ehdot kannattaa kirjata jo työsopimukseen.

Työehtosopimus voi antaa enemmän lomaa

Vuosilomalaki asettaa vähimmäistason. Työehtosopimuksessa on voitu sopia pidemmästä lomasta, toisenlaisesta lomakaudesta tai lomapalkan laskennasta. Kunta-alalla lomapäivien määrä perustuu vuosilomataulukkoon ja palvelusaikaan, joten laskurin luku on siellä vähimmäismäärä.

Laskuri ei myöskään ota huomioon 7 §:n työssäolon veroista aikaa. Sairaus, tapaturma, perhevapaat ja lomautus voivat tehdä kuukaudesta täyden, vaikka työpäiviä olisi alle 14. Arkipyhiä ei vähennetä työpäivistä, joten yksittäisen kuukauden työpäivämäärä voi poiketa palkanlaskennan luvusta muutamalla päivällä.