Viivästyskorkolaskuri 2026 – Laske viivästyskorko helposti

Kuluttajavelkojen viivästyskorko 1.1.–30.6.2026 on 9,5 % (EKP:n viitekorko 2,5 % + 7 %-yksikköä). Kaupallisten sopimusten viivästyskorko on 10,5 % (viitekorko + 8 %-yksikköä). Suomen Pankki vahvistaa viitekoron puolivuosittain. Seuraava tarkistus tapahtuu 1.7.2026.

Viivästyskorko lasketaan eräpäivästä maksupäivään kaavalla: pääoma × (korko-% / 100) × (viivästyspäivät / 365). Jos viivästys osuu kahteen korkojaksoon, lasketaan kummallekin jaksolle erikseen. Esimerkiksi 5 000 € lasku, 45 päivää myöhässä, 10,5 % korolla: 5 000 × 0,105 × 45/365 = 64,73 €.

Korkolain 4 §:n mukaan velan korolle, joka viivästyy, on maksettava viivästyskorkoa. Kuluttajavelkojen viivästyskorko on EKP:n viitekorko + 7 prosenttiyksikköä. Kaupallisissa sopimuksissa (korkolaki 4a §) viitekorko + 8 prosenttiyksikköä. Kuluttajan vahingoksi ei saa sopia korkeampaa viivästyskorkoa.

EKP:n viitekorko (korkolaki 12 §) on 2,5 % kaudella 1.1.–30.6.2026. Viitekorko perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korkoon. Suomen Pankki vahvistaa viitekoron puolivuosittain, ja seuraava tarkistus on 1.7.2026.

Kyllä. Yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksissa viivästyskorko on viitekorko + 8 prosenttiyksikköä (10,5 % kaudella 1/2026). Kuluttajavelkojen viivästyskorko on viitekorko + 7 prosenttiyksikköä (9,5 %). Yritysten välillä voidaan sopia myös korkeammasta viivästyskorosta, mutta kohtuuttoman korkea ehto voidaan sovitella.

Yritysten välisissä sopimuksissa viivästyskorosta voidaan sopia vapaasti – myös korkeammasta korosta. Kuluttajaveloissa korkolain mukainen viivästyskorko on pääsääntöisesti ylärajana: sopimus korkeammasta korosta on mitätön. Lainan korko voi kuitenkin toimia viivästyskorkona, jos se ylittää lakisääteisen viivästyskoron.

Viivästyskorko alkaa eräpäivää seuraavasta päivästä. Jos eräpäivä on 15.3., viivästyskorko alkaa 16.3. Korko lasketaan jokaiselta viivästyspäivältä maksupäivään asti. Eräpäivä ei itsessään ole viivästyspäivä.

Viivästyskorot ovat suora kustannus, joka heikentää kassavirtaa. Yrityslainan korko on yleensä 4–8 %, mutta viivästyskorko on 10,5 % – lähes kaksinkertainen. Toistuvat viivästyskorot syövät kannattavuutta ja voivat heikentää luottoluokitusta. Maksujen ajoittaminen ja kassavirran hallinta on edullisempaa kuin viivästyskorkojen maksaminen.

Verohallinnon huojennettu viivästyskorko määräytyy verotusmenettelystä annetun lain perusteella, ei korkolain yleisen viivästyskoron kaavalla. Vuonna 2026 huojennettu viivästyskorko on 4,5 %. Korkolain 11 § koskee tuomioistuimen mahdollisuutta sovitella viivästyskorkoa, ei verotuksen korkoprosentin vahvistamista.

Kyllä. Työsopimuslain mukaan myöhässä maksetulle palkalle voi vaatia viivästyskorkoa korkolain mukaan (9,5 % kuluttajakorko). Lisäksi työntekijällä on oikeus odotusajan palkkaan enintään 6 päivältä, jos palkanmaksu viivästyy työsuhteen päättyessä. Viivästyskoron lisäksi työnantaja voi joutua maksamaan korvauksia.

Saatu viivästyskorko on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa. Maksetun viivästyskoron vähennyskelpoisuus riippuu korkotyypistä: esimerkiksi Verohallinnon viivästyskorot eivät ole vähennyskelpoisia. Tarkista lopullinen käsittely verolajin mukaan Verohallinnon ohjeesta.

Viivästyskorko lasketaan maksamatta olevasta velasta. Käytännössä korkopohja riippuu saatavan perusteesta ja sopimusehdoista, joten syötä laskuriin se määrä, jolle viivästyskorko vaaditaan. Tarvittaessa tarkista tulkinta sopimuksesta tai asiantuntijalta.

EKP:n viitekorko perustuu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioiden korkoon. Suomen Pankki vahvistaa sen puolivuosittain (1.1. ja 1.7.). Viivästyskorko muuttuu automaattisesti viitekoron muuttuessa. Vuonna 2024 viitekorko oli 4,5 %. Vuonna 2025 se oli 3,5 % kaudella 1.1.–30.6.2025 ja 2,5 % kaudesta 1.7.2025 alkaen. Laskuri huomioi viitekoron jaksokohtaisesti.

Kun viivästys ulottuu kahden korkojakson yli (esim. kesäkuun lopusta heinäkuuhun), laskurimme erittelee automaattisesti kummallekin jaksolle oman koron. Tämä on tärkeää, koska viitekorko voi muuttua puolivuosittain. Esimerkiksi: 30 päivää jaksolla 1 (9,5 %) + 15 päivää jaksolla 2 (10,5 %) lasketaan erikseen ja summataan.