Arvento
Asiakirjapohja

Aiesopimus yrityskauppaan – Ilmainen pohja

Tee aiesopimus osakekauppaan tai liiketoimintakauppaan. Valitse sitovat kohdat, kirjaa alustava hinta ja due diligence -aika ja lataa malli ilmaiseksi.

Suomalainen asiakirjapohja
Valmis, tarkistettu pohja
Lataa ilmaiseksi

Aiesopimus lyhyesti

Aiesopimus (letter of intent, LOI) kirjaa yrityskaupan alustavat ehdot ennen due diligence -tarkastusta. Se ei yleensä velvoita tekemään kauppaa, mutta salassapitoa, yksinoikeutta ja kuluja koskevat kohdat voidaan sopia sitoviksi. Kauppa syntyy vasta erillisellä kauppakirjalla.

Aiesopimus tehdään yleensä salassapitosopimuksen jälkeen ja ennen kuin ostaja aloittaa tarkastuksen. Laissa ei ole aiesopimusta koskevaa säännöstä, joten sitovuus ratkeaa asiakirjan sanamuodosta. Toisin kuin esisopimus, aiesopimus ei velvoita tekemään pääsopimusta.

Päivitetty 21.10.2026 · Lähde: Maakaari 540/1995, 2 luku 1 ja 7 § (Finlex), luettu 21.10.2026

Täytä kaupan osapuolet, alustava hinta ja due diligence -aika ja valitse, mitkä kohdat sitovat: salassapito, yksinoikeus ja kulut. Pohja kirjoittaa aiesopimuksen, joka ei velvoita kauppaan mutta suojaa neuvottelut.

Pakolliset kentät ja tietosuoja

Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia. Muut tiedot voit jättää tyhjäksi. Puuttuvat valinnaiset kohdat jätetään asiakirjaan alleviivoille (________), jotka täytät käsin tulostuksen jälkeen. Muokattavan version saat lataamalla tekstitiedoston.

Tietosuoja: Lomakekenttiin kirjoittamasi nimet, osoitteet ja henkilötunnukset jäävät laitteellesi, eikä niitä lähetetä tekoälylle. Kertomus ja muutospyynnöt käsitellään tekoälyllä ja tallennetaan ilman nimiä palvelun kehittämiseen. Älä kirjoita kertomukseen nimiä tai henkilötunnuksia. Lomakekenttiin syöttämäsi tiedot sekä henkilö- ja Y-tunnukset poistetaan kertomuksesta ennen lähetystä, mutta muita vapaasti kirjoitettuja tunnistetietoja, kuten nimiä, ei välttämättä tunnisteta. Tietosuojaseloste.

Miten haluat tehdä aiesopimuksen?

Älä kirjoita nimiä tai henkilötunnuksia, ne täytetään lomakkeeseen. Lomakekenttiin syöttämäsi tiedot sekä henkilö- ja Y-tunnukset poistetaan kertomuksesta ennen lähetystä. Muita vapaasti kirjoitettuja tunnistetietoja, kuten nimiä, ei välttämättä tunnisteta.

Erot

Aiesopimus, esisopimus ja kauppakirja

Ostaja ja myyjä kirjaavat aiesopimukseen, mistä ne ovat neuvottelujen välivaiheessa jo samaa mieltä: mitä ostetaan, millä alustavalla hinnalla, miten tarkastus tehdään ja milloin kauppa on tarkoitus tehdä. Englanniksi asiakirjasta käytetään nimiä letter of intent (LOI) ja memorandum of understanding.

Aiesopimus ei ole kauppakirja eikä esisopimus. Esisopimus velvoittaa tekemään pääsopimuksen, ja kiinteistön kaupassa sille on omat muotovaatimuksensa (maakaari 2 luku 7 §). Aiesopimuksessa osapuolet nimenomaan sopivat, ettei kauppaan ole velvollisuutta ennen kuin kauppakirja on allekirjoitettu.

Laissa ei ole aiesopimusta koskevaa säännöstä. Sitovuus ratkeaa sen mukaan, mitä paperiin kirjoitetaan. Epämääräisesti muotoiltu aiesopimus voi riidassa näyttää sitovalta sopimukselta, joten jokainen kohta kannattaa merkitä joko sitovaksi tai ei-sitovaksi.

Sitovuus

Mitkä aiesopimuksen kohdat sitovat?

Kaupalliset ehdot jätetään yleensä ei-sitoviksi. Alustava hinta, kaupan rakenne, maksutapa, due diligencen laajuus, kaupan edellytykset ja aikataulu tarkentuvat tarkastuksen ja kauppakirjaneuvottelujen aikana. Jos ne sitoisivat, kumpikin osapuoli voisi vaatia kauppaa ehdoilla, joita kukaan ei ole vielä tarkistanut.

Sovitaan tavallisesti sitoviksi

  • Salassapito, koska myyjä avaa kirjanpitonsa, sopimuksensa ja palkkatietonsa ostajalle
  • Yksinoikeus, koska ostaja maksaa tarkastuksesta eikä halua kilpailevaa ostajaa samaan aikaan
  • Kulut, jotta tiedetään, kuka maksaa neuvonantajat, jos kauppaa ei tehdä
  • Voimassaolo, sovellettava laki ja riitojen ratkaisu

Kuvaavat tarkoitusta, eivät sido

  • Alustava hinta
  • Kaupan rakenne
  • Maksutapa
  • Due diligencen laajuus
  • Kaupan edellytykset
  • Aikataulu

Pohjassa valitset itse, mitkä näistä tulevat mukaan. Lisäehdoiksi voit ottaa sitovan rekrytointikiellon, tiedottamisehdon tai sopimussakon. Asiakirjan Sitovuus-kohta luettelee sitovat kohdat nimeltä, jotta tulkinnalle ei jää tilaa. Jos osapuolet ovat jo allekirjoittaneet salassapitosopimuksen, aiesopimus viittaa siihen eikä toista sen ehtoja.

Hinta

Alustava hinta ja kaupan rakenne

Ensimmäinen rakennepäätös on, ostetaanko yhtiön osakkeet vai liiketoiminta. Osakekaupassa yhtiö jatkaa sopimuksineen ja vastuineen, ja ostaja maksaa osakkeista vuonna 2026 varainsiirtoveroa 1,5 % kauppahinnasta (varainsiirtoverolaki 931/1996, 20 §). Jos osa osakkeista jää muille omistajille, tarkista yhtiöjärjestyksestä lunastus- ja suostumuslauseke, koska ne voivat estää tai siirtää kaupan (osakeyhtiölaki 3 luku 7 ja 8 §).

Liiketoimintakaupassa ostetaan sovitut varat ja sopimukset, ja myyjäyhtiön velat jäävät pääosin myyjälle. Poikkeus on henkilöstö: liikkeen luovutuksessa työsuhteet siirtyvät ostajalle, ja ennen kauppaa erääntyneistä palkkasaatavista vastaavat molemmat (työsopimuslaki 1 luku 10 §).

Osakekaupan hinta ilmoitetaan usein velattomana ja kassattomana yritysarvona. Osakkeiden lopullinen hinta saadaan, kun yritysarvosta vähennetään korolliset velat ja lisätään rahavarat kaupantekopäivänä. Jos hinta on haarukka, kirjaa molemmat rajat, ettei yläraja jää muistin varaan.

Hinta-arvion pohjaksi voit tehdä alustavan arvonmäärityksen yrityksen arvon laskurilla, ja ostajan veron näet varainsiirtoverolaskurista. Aiesopimuksessa hinta on arvio, joka tarkentuu due diligencen jälkeen.

Tarkastus

Due diligence ja yksinoikeus

Ostaja käy tarkastuksessa läpi kohteen talouden, verot, sopimukset, henkilöstön ja riidat. Aiesopimuksessa sovitaan tarkastuksen laajuus ja aika sekä se, että myyjä antaa tarvittavat tiedot viivytyksettä. Tarkastuksen vaiheet ja kesto on kuvattu ostajan due diligence -prosessin oppaassa, ja myyjä voi valmistautua due diligence -tarkistuslistalla.

Yksinoikeus tarkoittaa, ettei myyjä neuvottele samaan aikaan muiden ostajien kanssa eikä pyydä muilta tarjouksia. Mitoita se niin, että tarkastus ja kauppakirjaneuvottelut ehtivät, mutta ei niin pitkäksi, että myyjä on sidottu, vaikka kauppa ei etene. Pohja huomauttaa, jos yksinoikeus loppuu ennen tarkastusaikaa.

Jos ostaja ja myyjä kilpailevat samoilla markkinoilla, hinnoittelu- ja asiakastietoja ei kannata vaihtaa vapaasti ennen kauppaa. Kilpailulaki kieltää sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena tai seurauksena on kilpailun merkittävä rajoittuminen (kilpailulaki 5 §). Hinta- ja asiakastietojen vaihto kilpailijoiden kesken voi täyttää kiellon. Arkaluonteisimmat tiedot voi rajata nimetyille henkilöille tai ulkopuoliselle neuvonantajalle.

Neuvotteluvastuu

Vastuu, jos neuvottelut katkeavat aiesopimuksen jälkeen

Kumpikin osapuoli voi yleensä päättää neuvottelut, vaikka aiesopimus on allekirjoitettu. Vapaus ei silti ole rajaton. Oikeuskäytännössä neuvottelijalta on edellytetty lojaalisuutta: neuvotteluja ei pidä käydä ilman todellista aikomusta tehdä kauppa, eikä toiselta saa salata olennaista tietoa. Epälojaali menettely voi johtaa neuvotteluvastuuseen eli velvollisuuteen korvata toisen kuluja (latinaksi culpa in contrahendo).

Korkein oikeus jakoi kulut osapuolten kesken tapauksessa, jossa hanke kaatui rahoitukseen eikä suunnittelukuluista ollut sovittu etukäteen (KKO 1984-II-181). Tapaus koski rakennusurakkaa, mutta opetus pätee yrityskauppaan: kuluista kannattaa sopia aiesopimuksessa. Pohjassa voit valita, vastaako kumpikin omista kuluistaan vai korvaako ilman hyväksyttävää syytä vetäytyvä osapuoli toisen kulut ennalta sovittuun enimmäismäärään asti.

Kohtuuton sopimussakko tai kulukorvaus voidaan sovitella (oikeustoimilaki 36 §).

Seuraava vaihe

Aiesopimuksesta kauppakirjaan

Kun tarkastus on tehty ja hinta sovittu, ehdot kirjoitetaan yrityskaupan kauppakirjaan. Vasta kauppakirja siirtää osakkeet tai liiketoiminnan, kauppakirjassa sovittuna päivänä. Kirjaa aiesopimukseen, mitä kaupan pitää edeltää: rahoituksen järjestyminen, hallitusten hyväksynnät, keskeisten sopimuskumppanien suostumukset ja tarvittaessa viranomaisen hyväksyntä.

Rahoittaja voi pyytää aiesopimuksen nähtäväksi ennen lainapäätöstä. Pankkilainan, Finnveran takauksen ja myyjän velkakirjan vertailu löytyy yrityskaupan rahoituksen oppaasta.

Suurissa kaupoissa vastaan tulee kilpailulaki. Kauppa on ilmoitettava Kilpailu- ja kuluttajavirastolle, jos osapuolten yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa ylittää 100 miljoonaa euroa ja vähintään kahden osapuolen liikevaihto Suomessa ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa (kilpailulaki 22 §). Liikevaihtoon lasketaan koko konserni, johon osapuoli kuuluu (kilpailulaki 24 §). Ilmoitettavaa kauppaa ei saa panna täytäntöön ennen hyväksyntää (kilpailulaki 27 §). Pörssiyhtiön kauppaan pohja ei sovi, koska siihen liittyy omia julkistamisvelvollisuuksia.

Kiinteistö kaupan kohteena

Aiesopimus ei sido kiinteistön kauppaan. Jos liiketoimintakauppaan kuuluu kiinteistö, sen kauppa tehdään kaupanvahvistajan vahvistamana tai sähköisessä kaupankäyntijärjestelmässä (maakaari 2 luku 1 §). Osakekaupassa kiinteistö pysyy yhtiöllä, ellei sitä siirretä erikseen.

UKK

Aiesopimuksesta usein kysyttyä

Osittain. Aiesopimus ei yleensä velvoita tekemään kauppaa, mutta siihen kirjatut salassapito-, yksinoikeus- ja kuluehdot voidaan sopia sitoviksi. Laissa ei ole aiesopimusta koskevaa säännöstä, joten sitovuus ratkeaa asiakirjan sanamuodosta. Siksi sitovat kohdat kannattaa luetella erikseen. Jos sitovan kohdan rikkomisesta on sovittu sopimussakko tai kulukorvaus, kohtuutonta ehtoa voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomiotta (oikeustoimilaki 228/1929, 36 §).

Osapuolet, kaupan kohde, alustava kauppahinta ja maksutapa, due diligence -tarkastuksen laajuus ja aika, kaupan edellytykset ja tavoiteaikataulu. Lisäksi sovitaan sitovista kohdista: salassapito, yksinoikeus, kulut, voimassaolo ja sovellettava laki. Osakekaupan hinta-arviossa ostajan kannattaa ottaa huomioon varainsiirtovero, joka on 1,5 % kauppahinnasta (varainsiirtoverolaki 931/1996, 20 §). Jos kauppaan kuuluu kiinteistö, aiesopimus ei sido sen kauppaan, koska kiinteistön kaupalla on oma muotonsa (maakaari 540/1995, 2 luku 1 §).

Esisopimus velvoittaa tekemään pääsopimuksen sovituin ehdoin. Aiesopimus kertoo aikomuksesta ja neuvottelujen pelisäännöistä, mutta kauppaan ei ole velvollisuutta ennen kauppakirjaa. Kiinteistön kaupan esisopimukselle laki asettaa samat muotovaatimukset kuin kaupalle (maakaari 540/1995, 2 luku 7 §). Jos aiesopimukseksi nimetyn asiakirjan ehdot velvoittavat tekemään kaupan, sitä voidaan riidassa pitää sitovana. Siksi aiesopimukseen kirjataan nimenomaisesti, ettei se velvoita kauppaan.

Niin pitkä, että due diligence ja kauppakirjaneuvottelut ehtivät valmiiksi. Laki ei määrää kestoa. Liian pitkä yksinoikeus sitoo myyjän, vaikka kauppa ei etenisi, joten kesto kirjataan päivinä aiesopimuksen allekirjoittamisesta. Pohjassa yksinoikeus päättyy, jos ostaja ilmoittaa, ettei se jatka neuvotteluja, eikä myyjä voi itse päättää neuvotteluja yksinoikeusaikana. Pohja huomauttaa, jos yksinoikeus loppuu ennen due diligence -aikaa tai on yli 180 päivää.

Yleensä voi, ellei aiesopimuksessa ole sovittu toisin. Neuvotteluvastuusta ei ole lakipykälää, mutta oikeuskäytännössä neuvottelijalta on edellytetty lojaalisuutta. Jos osapuoli neuvottelee ilman todellista aikomusta tehdä kauppa tai salaa olennaista tietoa, se voi joutua korvaamaan toisen kuluja. Korkein oikeus jakoi kulut osapuolten kesken, kun hanke kaatui rahoitukseen eikä kuluista ollut sovittu etukäteen (KKO 1984-II-181). Siksi kuluista kannattaa sopia aiesopimuksessa.

Ei välttämättä. Jos salassapito sovitaan aiesopimuksessa, erillistä sopimusta ei tarvita. Jos tietoja vaihdetaan jo ennen aiesopimusta, tehdään ensin erillinen salassapitosopimus, ja aiesopimus viittaa siihen. Pelkkä laki ei riitä suojaksi: liikesalaisuutta on vain tieto, joka ei ole alalla yleisesti tunnettua tai helposti saatavilla, jolla on siksi taloudellista arvoa ja jonka haltija on suojannut kohtuullisin toimin (liikesalaisuuslaki 595/2018, 2 §).