Kesätyöntekijän palkkaaminen: käytännön opas työnantajalle

Kesätyösopimus on tavallinen määräaikainen työsopimus. Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Käytännössä kesätyösopimus tehdään lähes aina kirjallisesti, sillä se suojaa molempia osapuolia, jos palkanmaksusta, työtunneista tai tehtävien laajuudesta syntyy erimielisyys. Jos työsuhteen ehdot eivät käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista.

Kesätyösopimukseen kirjataan vähintään:

• työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä perusteltu syy määräaikaisuudelle (sesonkityö on hyväksytty syy)
• tehtävänimike ja pääasialliset tehtävät
• palkan määräytyminen: TES:n mukainen tai sovittu henkilökohtainen palkka
• palkanmaksukausi (yleensä kerran kuussa tai kaksi kertaa kuussa)
• säännöllinen työaika
• mahdollinen koeaika (enintään puolet työsuhteen kestosta, korkeintaan 6 kuukautta)
• sovellettava työehtosopimus

Käytä valmista työsopimuspohjapalvelua, joka käy kohdat läpi järjestyksessä. Tyhjä A4 riittää teknisesti, mutta valmiiseen pohjaan on koottu lakisääteiset minimivaatimukset valmiiksi.

Suomessa ei ole lakisääteistä yleistä minimipalkkaa. Vähimmäispalkat tulevat alan työehtosopimuksista (TES). Jos alalla on yleissitova TES, työnantajan on noudatettava sitä riippumatta siitä, kuuluuko se työnantajaliittoon vai ei.

Suuntaa-antavia esimerkkejä TES-vähimmäispalkoista vuonna 2026:

Kesätyöntekijän palkkaveroa voi laskea palkkaverrolaskurilla, joka näyttää myös nettopalkkan ja pidätettävän ennakkoveron.

Bruttopalkka on vasta osa laskua. Päälle tulevat lakisääteiset työnantajamaksut, jotka nostavat kokonaiskustannusta noin 20 prosentilla. Laske oman kesätyöntekijäsi todellinen hinta:

Lähde: Palkanlaskijan opas 2026. TyEL-maksu voi vaihdella yrityksen palkkasumman ja vakuutusyhtiön mukaan. Tapaturmavakuutus vaihtelee toimialan riskitason mukaan.

Jos sesonkihenkilöstön palkkaaminen vaatii rahoitusta, kannattaa vertailla vaihtoehtoja yrityslainavertailussa. Lyhytaikainen käyttöpääomalaina on tyypillinen ratkaisu kasvavaan sesonkihenkilöstön tarpeeseen.

Alaikäisille pätee oma lakinsa: laki nuorista työntekijöistä (998/1993). Se asettaa tarkat rajat työajoille, lepoajoille ja kellonajalle. Tärkeimmät rajoitukset ikäryhmittäin:

* Normaalin työaikalain ja TES:n mukaan.

Alle 15-vuotias ei voi solmia työsopimusta itsenäisesti. Huoltajan suostumus vaaditaan ja huoltaja allekirjoittaa sopimuksen. Työnantajan on säilytettävä kopio sopimuksesta toimipaikassa koko työsuhteen ajan.

Helsinki ja Espoo tarjoavat 2026 kesäseteliohjelman, jossa työnantaja saa korvauksen oikeutetun nuoren palkkaamisesta. Ohjelma on tarkoitettu nuorten ensimmäisiin työsuhteisiin.

Työ tulee tehdä 1.6.–15.8.2026 välisenä aikana. Kesäsetelin edellytys on kirjallinen työsopimus, johon on merkitty työsuhteen alku ja loppu sekä palkka. Seteli haetaan ennen työsuhteen päättymistä, ja korvaus maksetaan työnantajan tilille.

Muita mahdollisia tukia ovat TE-toimiston palkkatuki ja oppisopimuskoulutus. Lyhyissä kausiluonteisissa työsuhteissa nämä eivät yleensä sovellu, mutta jos rekrytointi liittyy osaamisen kehittämiseen, kannattaa selvittää vaihtoehdot TE-toimistosta.

Kaksi asiaa ei riipu työsuhteen pituudesta.

Pakollinen tapaturmavakuutus on otettava ennen työsuhteen alkamista. Se kattaa työtapaturmat ja ammattitaudit. Ilman vakuutusta työnantaja vastaa korvauksista itse.

Kesätyöntekijä ansaitsee vuosilomaa, vaikka työsuhde kestäisi vain pari kuukautta. Lyhyessä työsuhteessa vuosiloma maksetaan käytännössä lomakorvauksena rahana työsuhteen päättyessä.

Kertymälogiikka alle vuoden kestävässä työsuhteessa:

• 2 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta eli kuukaudelta, jona työtä on tehty vähintään 14 päivää tai 35 tuntia
• Lomakorvaus rahana: noin 9 % kokonaisansiosta, kun työsuhde on kestänyt alle vuoden (yli vuoden 11,5 %)

1. 1

   Tarkista TES-vähimmäispalkka

   Hae alasi TES työnantajaliitosta tai Palkkaus.fi:stä. Alle TES:in ei voi mennä edes sopimuksellakin.
2. 2

   Ota lakisääteinen tapaturmavakuutus

   Pakollinen ennen työsuhteen alkamista. Ilman vakuutusta työnantaja vastaa tapaturmakorvauksista itse.
3. 3

   Tee kirjallinen työsopimus

   Merkitse selkeästi työsuhteen kesto ja syy määräaikaisuudelle. Alle 15-vuotiaan huoltaja allekirjoittaa.
4. 4

   Pyydä verokortti tai tuloveroilmoitus

   Ilman verokorttia pidätetään 60 % ennakonpidätystä. Nuorille tämä tulee yllätyksenä: kerro asiasta heti sopimusta tehtäessä.
5. 5

   Liitä työterveys

   Ilmoita uusi henkilö työterveyshuollon sopimukseen. Kela korvaa osan kustannuksista työnantajalle.
6. 6

   Suunnittele perehdytys

   Kirjaa vastuut, turvallisuusohjeet ja yhteyshenkilö. Alaikäisille kirjallinen perehdytysohje on erityisen tärkeä.
7. 7

   Ilmoita tulorekisteriin

   Palkanmaksu ilmoitetaan tulorekisteriin viimeistään 5. kalenteripäivänä palkanmaksupäivästä.
8. 8

   Tarkista kesäsetelin ehdot

   Helsinki ja Espoo: onko nuori oikeutettu? Hae seteli ennen työsuhteen päättymistä. Edellytys on kirjallinen sopimus.

Osa työnantajista harkitsee, pitäisikö kesäapu palkata työsuhteeseen vai tilata toimeksiantona. Ero on merkittävä sekä juridisesti että kustannuksissa.

Jos nuori laskuttaa laskutuspalvelun kautta, hän hoitaa itse verot ja vakuutukset. Työnantajan sivukuluja ei synny, mutta toimeksiantaja ei saa myöskään johtaa eikä valvoa työtä kuten työsuhteessa. Jos käytännön asetelma muistuttaa työsuhteen tunnusmerkkejä, viranomainen voi tulkita sen sellaiseksi jälkikäteen.