Arvento

Ilmainen työkalu

Kokoaikainen työsopimus

Sopimus kokoaikaiseen työhön. Täytä tiedot ja saat valmiin sopimuspohjan ladattavaksi.

Miten haluat tehdä kokoaikaisen työsopimuksen?

Älä kirjoita nimiä tai henkilötunnuksia, ne täytetään lomakkeeseen. Lomakekenttiin syöttämäsi tiedot sekä henkilö- ja Y-tunnukset poistetaan kertomuksesta ennen lähetystä. Muita vapaasti kirjoitettuja tunnistetietoja, kuten nimiä, ei välttämättä tunnisteta.

Muut sopimuspohjat

Tällä sivulla 4
  1. Hyödyllisiä työkaluja työnantajalle
  2. Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta
  3. Kokoaikainen työsopimus – opas työnantajalle ja työntekijälle 2026
  4. Työsuhteen päättyessä

Hyödyllisiä työkaluja työnantajalle

Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta

Suomessa työsopimus on pätevä myös suullisena, mutta kirjallinen sopimus on aina suositeltavaa. Jos sopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista: työsopimuslain 2 luvun 4 §:n kohtien 1-8 tiedot (muun muassa osapuolet, työn alkamispäivä, määräaikaisuus, koeaika, työntekopaikka, tehtävät, palkka ja työaika) seitsemän päivän kuluessa ja kohtien 9-15 tiedot kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta.

Koeaika saa olla enintään 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksessa sovitusta työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan yli kuutta kuukautta. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, kunhan peruste ei ole epäasiallinen.

Määräaikaisuuteen tarvitaan pääsääntöisesti perusteltu syy, kuten sijaisuus, kausiluonteinen työ tai projektityö. Perustetta ei tarvita 1.6.2026 alkaen, jos työsuhde on osapuolten välinen ensimmäinen viiteen vuoteen ja se kestää enintään vuoden, eikä pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa (työsopimuslain 1 luvun 3 ja 3 a §). Jos määräaikaisuudelle ei ole laissa sallittua perustetta, sopimus on voimassa toistaiseksi.

Työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä on oltava ainakin: osapuolet, työn alkamispäivä, määräaikaisuus ja sen peruste, koeaika, työntekopaikka, työtehtävät, palkka ja palkanmaksukausi, työaika, vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika ja sovellettava työehtosopimus sekä vakuutuslaitokset. Täydellinen luettelo on työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.

Työsopimuksen olennaisia ehtoja (palkka, työtehtävät, työaika) voidaan muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vain vähäisiä ehtoja työnjohto-oikeutensa puitteissa.

Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaan yritykseen enintään vuodeksi työsuhteen päättymisen jälkeen, ja se edellyttää erityisen painavaa syytä työnantajan toiminnan kannalta. Työnantajan on maksettava rajoitusajalta korvaus: 40 prosenttia palkasta, kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 prosenttia, kun se on pidempi (työsopimuslain 3 luvun 5 §).

Kokoaikainen työsopimus – opas työnantajalle ja työntekijälle 2026

Mitä kokoaikainen työsopimus tarkoittaa?

Kokoaikainen, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on Suomen yleisin työsuhdemuoto. Siinä työntekijä tekee työtä alan tai yrityksen mukaisen kokoaikaisen työajan verran – tyypillisesti 37,5 tai 40 tuntia viikossa. Sopimus on voimassa toistaiseksi, eli sillä ei ole päättymispäivää, vaan se päättyy vain irtisanomisella tai purkamisella. Tämä työsuhdemuoto tarjoaa työntekijälle vahvimman irtisanomissuojan ja kattavimmat edut.

Työnantajalle kokoaikainen sopimus tarkoittaa sitoutumista pitkäaikaiseen työsuhteeseen. Se sisältää täydet lakisääteiset velvollisuudet: TyEL-vakuutusmaksut, työtapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus sekä ryhmähenkivakuutus. Kokonaiskustannusten hahmottamisessa auttaa palkkaverolaskurimme, jolla näet bruttopalkasta koituvat todelliset kustannukset työnantajalle.

Hyvä tietää:

Kokoaikainen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on Suomen yleisin sopimismuoto – yli 70 % kaikista työsopimuksista on tätä tyyppiä. Jos työnantaja ei erikseen sovi muuta, työsuhde katsotaan lähtökohtaisesti kokoaikaiseksi ja toistaiseksi voimassa olevaksi.

Koeajan enimmäiskesto eri tilanteissa

Koeaika on keskeinen osa kokoaikaista työsopimusta. Sen aikana molemmat osapuolet voivat arvioida, sopiiko työsuhde kummallekin. Koeaikapurku päättää työsuhteen välittömästi ilman irtisanomisaikaa.

TilanneKoeajan enimmäiskestoLähde
Normaali toistaiseksi voimassa oleva6 kuukauttaTSL 1:4 §
Alle 12 kuukauden määräaikainenEnintään puolet sopimuksen kestostaTSL 1:4 §
Vuokratyö (siirtyminen käyttäjäyritykseen)6 kk miinus vuokratyönä tehty aikaTSL 1:4 § 2 mom.
Poissaolo sairauden/perhevapaan vuoksiPidennys 1 kk / 30 pv poissaoloTSL 1:4 § 3 mom.

Kokoaikaisen työsopimuksen pakolliset elementit

TSL 2:4 §:n mukainen selvitysvelvollisuus koskee kaikkia työsopimuksia. Kokoaikaisen sopimuksen on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

  • Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka sekä henkilötiedot
  • Työnteon alkamisajankohta ja maininta toistaiseksi voimassaolosta
  • Koeaika ja sen kesto (enintään 6 kk)
  • Pääasiallinen työntekopaikka tai liikkuvan työn selvitys
  • Pääasialliset työtehtävät ja tehtävänimike
  • Sovellettava työehtosopimus (TES)
  • Palkan määräytymisperuste, palkkaerät ja palkanmaksukausi
  • Säännöllinen työaika (37,5 tai 40 h/vko)
  • Vuosiloman määräytyminen (2 tai 2,5 pv/kk)
  • Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste
  • Vakuutuslaitokset (TyEL, tapaturmavakuutus)

Irtisanomisajat työsuhteen keston mukaan (TSL 6:3 §)

Kokoaikaisessa toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa irtisanomisajat määräytyvät työsuhteen keston mukaan. Työnantajan irtisanomisaika on pidempi kuin työntekijän, mikä turvaa työntekijän asemaa. Irtisanomisaika lasketaan kalenteripäivinä, joten irtisanomisajalle osuvat arkipyhät eivät siirrä viimeistä työpäivää.

Työsuhteen kestoTyönantajan irtisanomisaikaTyöntekijän irtisanomisaika
0–1 vuotta14 päivää14 päivää
Yli 1 – 4 vuotta1 kuukausi14 päivää
Yli 4 – 8 vuotta2 kuukautta14 päivää (1 kk jos yli 5 v)
Yli 8 – 12 vuotta4 kuukautta1 kuukausi
Yli 12 vuotta6 kuukautta1 kuukausi

Työehtosopimuksen vaikutus

Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikkia alan työnantajia noudattamaan TES:n vähimmäisehtoja riippumatta siitä, kuuluuko työnantaja työnantajaliittoon. TES voi parantaa lain takaamia vähimmäisehtoja esimerkiksi palkan, loma-ajan korvauksen, sairausajan palkan tai ylityökorvausten osalta. Työsopimuksessa on mainittava sovellettava TES, ja sen ehdot menevät työsopimuksen ehtojen edelle silloin, kun TES:n ehdot ovat työntekijälle edullisemmat. Kun työsuhde päättyy, viimeinen palkka, pitämättömät lomat ja lomaraha kannattaa laskea etukäteen: työsuhteen päättyessä maksettavat erät saa eriteltyä laskurilla.

Kokoaikaisen työntekijän palkkaaminen on merkittävä investointi. Varmista, että yrityksesi kannattavuuslaskelma kestää henkilöstökulujen lisäyksen, ja hyödynnä YEL-laskuria yrittäjän omien eläkemaksujen arviointiin. Jos olet perustamassa yritystä, ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on tärkeä virstanpylväs.

Huomautus

Tämä työsopimuspohja on tarkoitettu yleiseksi malliksi ja lähtökohdaksi eikä se ole lainopillista neuvontaa. Arvento ei ole asianajotoimisto eikä tarjoa oikeudellisia palveluja. Emme vastaa sopimuspohjan sisällön oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai soveltuvuudesta yksittäistapaukseen. Suosittelemme aina lakimiehen tarkistusta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimuspohjan käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla. Pohja noudattaa Suomen työsopimuslakia (55/2001) ja soveltuvaa työehtosopimusta.

Lähteet: Työsopimuslaki (Finlex), Työsuojeluhallinto

Työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, tarvitset usein myös irtisanomisilmoituksen, työtodistuksen ja lopputililaskelman. Jos työ vähenee vain tilapäisesti, työsuhde jatkuu ja riittää lomautusilmoitus.

Muut maksuttomat laskurit