Ilmainen työkalu

Osa-aikainen työsopimus

Sopimus osa-aikaiseen työhön. Täytä tiedot ja saat valmiin sopimuspohjan ladattavaksi.

Muut sopimuspohjat

Kaikki sopimuspohjat
Määräaikainen työsopimus: Sopimus määräaikaiseen työsuhteeseen
Vaihtelevan työajan työsopimus: Sopimus työhön, jossa tunnit vaihtelevat sovitun vähimmäis- ja enimmäismäärän välillä
Kokoaikainen työsopimus: Sopimus kokoaikaiseen työhön
Toimitusjohtajan sopimus: Toimitusjohtajan erityisehdot
Harjoittelijan sopimus: Sopimus työharjoitteluun ja kesätyöntekijöille

Tällä sivulla 4

Hyödyllisiä työkaluja työnantajalle
Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta
Osa-aikainen työsopimus – oikeudet, edut ja velvollisuudet 2026
Työsuhteen päättyessä

Hyödyllisiä työkaluja työnantajalle

Kaikki asiakirjamallit: Sopimukset, valtakirjat, velkakirjat ja laskupohjat
Palkkaverolaskuri: Laske työntekijän palkkaverot ja sivukulut
YEL-laskuri: Yrittäjän eläkevakuutusmaksut
Yrityksen perustaminen: Perustatko yritystä? Aloita tästä
Konsulttisopimus: Tarvitsetko konsulttisopimuksen?
Salassapitosopimus (NDA): Liitä mukaan NDA työsopimuksen rinnalle
Rahoitus yritykselle: Rahoitus ensimmäiseen rekrytointiin
Kevytyrittäjä-vertailu: Osa-aikainen vs kevytyrittäjä: kumpi sopii?

Usein kysytyt kysymykset työsopimuksesta

Suomessa työsopimus on pätevä myös suullisena, mutta kirjallinen sopimus on aina suositeltavaa. Jos sopimusta ei ole tehty kirjallisesti, työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työsuhteen ehdoista: työsopimuslain 2 luvun 4 §:n kohtien 1-8 tiedot (muun muassa osapuolet, työn alkamispäivä, määräaikaisuus, koeaika, työntekopaikka, tehtävät, palkka ja työaika) seitsemän päivän kuluessa ja kohtien 9-15 tiedot kuukauden kuluessa työnteon aloittamisesta.

Koeaika saa olla enintään 6 kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet sopimuksessa sovitusta työsuhteen kestosta, ei kuitenkaan yli kuutta kuukautta. Koeaikana kumpi tahansa osapuoli voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa, kunhan peruste ei ole epäasiallinen.

Määräaikaisuuteen tarvitaan pääsääntöisesti perusteltu syy, kuten sijaisuus, kausiluonteinen työ tai projektityö. Perustetta ei tarvita 1.6.2026 alkaen, jos työsuhde on osapuolten välinen ensimmäinen viiteen vuoteen ja se kestää enintään vuoden, eikä pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa (työsopimuslain 1 luvun 3 ja 3 a §). Jos määräaikaisuudelle ei ole laissa sallittua perustetta, sopimus on voimassa toistaiseksi.

Työsopimuksessa tai kirjallisessa selvityksessä on oltava ainakin: osapuolet, työn alkamispäivä, määräaikaisuus ja sen peruste, koeaika, työntekopaikka, työtehtävät, palkka ja palkanmaksukausi, työaika, vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika ja sovellettava työehtosopimus sekä vakuutuslaitokset. Täydellinen luettelo on työsopimuslain 2 luvun 4 §:ssä.

Työsopimuksen olennaisia ehtoja (palkka, työtehtävät, työaika) voidaan muuttaa vain yhteisellä sopimuksella. Työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa vain vähäisiä ehtoja työnjohto-oikeutensa puitteissa.

Kilpailukieltosopimus voi rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailevaan yritykseen enintään vuodeksi työsuhteen päättymisen jälkeen, ja se edellyttää erityisen painavaa syytä työnantajan toiminnan kannalta. Työnantajan on maksettava rajoitusajalta korvaus: 40 prosenttia palkasta, kun rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, ja 60 prosenttia, kun se on pidempi (työsopimuslain 3 luvun 5 §).

Osa-aikainen työsopimus – oikeudet, edut ja velvollisuudet 2026

Mitä osa-aikainen työsopimus tarkoittaa?

Osa-aikainen työsopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa säännöllinen työaika on lyhyempi kuin alan vastaavan kokoaikaisen työntekijän työaika. Käytännössä tämä tarkoittaa alle 37,5 tuntia viikossa useimmilla aloilla. Osa-aikaista työtä tehdään esimerkiksi 10, 20 tai 30 tuntia viikossa. Sopimus voi olla toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen.

Osa-aikaisen työntekijän oikeudellinen asema on turvattu syrjintäkiellolla: osa-aikaista työntekijää ei saa pelkästään työajan perusteella asettaa epäedullisempaan asemaan kuin kokoaikaisia työntekijöitä, ellei siihen ole asiallista syytä (TSL 2:2 §). Tämä periaate on ns. pro rata temporis -periaate, jonka mukaan edut määräytyvät suhteessa työaikaan.

Työnantajan velvollisuus:

Työnantajalla on velvollisuus tarjota lisätyötä osa-aikaiselle työntekijälle ennen uuden työntekijän palkkaamista, jos työnantajalla on tarjolla osa-aikaisen työntekijän tehtäviin sopivaa työtä (TSL 2:5 §). Tämä lisätyön tarjoamisvelvollisuus on ehdoton ja sen laiminlyönti voi johtaa korvausvelvollisuuteen.

Osa-aikaisen oikeudet suhteessa kokoaikaiseen

Oikeus	Kokoaikainen	Osa-aikainen	Lähde
Palkka	Täysi kuukausipalkka	Suhteessa työaikaan (pro rata)	TSL 2:2 §
Vuosiloma	2 tai 2,5 pv/kk	Sama, jos 14 pv tai 35 h/kk täyttyy	VLL 6–7 §
Sairausajan palkka	Täysi palkka sairastumispäivä + 9 pv	Sama oikeus, suhteellinen palkka	TSL 2:11 §
Irtisanomissuoja	TSL 7 luvun mukainen	Täysin sama suoja	TSL 7:1 §
Koulutus	Työnantajan tarjoama koulutus	Yhdenvertainen oikeus	YVL 8 §
Lisätyön tarjoaminen	–	Työnantajan tarjottava ennen uutta rekrytointia	TSL 2:5 §

Osa-aikaisen työsopimuksen erityisehdot

Työajan tarkka määrittely – sopimuksessa on mainittava viikkotyöaika tunneissa. Jos tunnit vaihtelevat viikosta toiseen, käytä vaihtelevan työajan sopimusta
Työajan sijoittelu – sovitaanko kiinteät päivät vai joustava aikataulu
Lisätyön ehdot – miten lisätyötarjoukset käsitellään ja voiko työntekijä kieltäytyä
Luontoisetujen suhteellisuus – saako osa-aikainen samat edut vai suhteutettuina
Varallaolo ja päivystys – lasketaanko varallaoloaika työaikaan

Vuosiloman kertyminen osa-aikaisella

Vuosiloman kertyminen osa-aikaisella työntekijällä riippuu siitä, täyttyykö kuukausittain 14 työpäivän tai 35 työtunnin ansaintaraja:

Sääntö	Edellytys	Loman kertyminen	Esimerkki
14 päivän sääntö	Vähintään 14 työpäivää/kk	2 tai 2,5 pv/kk	Työ ma–pe, 4 h/pv
35 tunnin sääntö	Vähintään 35 tuntia/kk	2 tai 2,5 pv/kk	Työ 3 pv/vko, 8 h/pv
Vapaajaksoittelu	Ei 14 pv eikä 35 h/kk	Vapaata 2 pv/kk (ei lomapalkka vaan -korvaus)	Satunnainen keikkatyö

Palkka ja sivukulut osa-aikaisella

Osa-aikaisen työntekijän palkka määräytyy suhteessa kokoaikaisen palkkaan (pro rata temporis). Jos kokoaikaisen kuukausipalkka on 3 000 euroa ja osa-aikaisen työaika on 50 % kokoaikaisesta, palkka on 1 500 euroa. TES:n vähimmäispalkkoja sovelletaan vastaavasti suhteellisena. Työnantajan sivukulut (noin 20–25 % palkasta) kertyvät suhteellisesti. Laske käteen jäävä osuus palkkaverolaskurilla ja selvitä tuntihintasi tuntihintalaskurilla.

Lähteet: Työsopimuslaki 55/2001 (Finlex), Vuosilomalaki 162/2005 (Finlex), Työsuojeluhallinto

Huomautus

Tämä työsopimuspohja on tarkoitettu yleiseksi malliksi ja lähtökohdaksi eikä se ole lainopillista neuvontaa. Arvento ei ole asianajotoimisto eikä tarjoa oikeudellisia palveluja. Emme vastaa sopimuspohjan sisällön oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai soveltuvuudesta yksittäistapaukseen. Suosittelemme aina lakimiehen tarkistusta ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sopimuspohjan käyttö tapahtuu käyttäjän omalla vastuulla. Pohja noudattaa Suomen työsopimuslakia (55/2001) ja soveltuvaa työehtosopimusta.

Lähteet: Työsopimuslaki (Finlex), Työsuojeluhallinto

Työsuhteen päättyessä

Kun työsuhde päättyy, tarvitset usein myös irtisanomisilmoituksen, työtodistuksen ja lopputililaskelman. Jos työ vähenee vain tilapäisesti, työsuhde jatkuu ja riittää lomautusilmoitus.